Arkisto

Millaisissa kodeissa ensimmäiset Asuntosäätiön asukkaat asuivat? Mikä 1950-luvulla oli asumisessa uutta ja edistyksellistä? Asuntosäätiön 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kotimaisema kurkistaa tämän vuoden numeroissa aiempien vuosikymmenten koteihin. Sotien jälkeen uusien asuntojen tuotanto oli Suomessa lähes täysin tyrehtynyt ja maassa vallitsi huutava asuntopula. Erityisen ahtaalla olivat lapsiperheet, joiden oli vaikea saada itselleen ylipäätään asuntoa – puhumattakaan kodista, joka olisi

Viihtyvyysremontit ovat Asuntosäätiölle merkittävä sijoitus tulevaisuuteen. Remonteilla lisätään asumismukavuutta, energiatehokkuutta ja pidennetään kiinteistöjen käyttöikää. Korjausten keskiössä ovat neutraalit värit, laadukkaat materiaalit sekä yhteistyö asukkaiden kanssa.

Historia on osoittanut, että asuntosuunnittelu menee sykleissä. Arkkitehti Henna Helander uskoo, että nyt käynnissä oleva prosessiajattelu on kääntymässä suuntaan, jossa ihmisten todelliset tarpeet huomioidaan taas paremmin. Olet varmaan kuullut puhuttavan, kuinka jossain asunnossa on hyvä pohja, mutta oletko miettinyt mitä kaikkea se pitää sisällään? – Asunnon pitäisi olla valoisa. Hyvässä pohjassa asuntoon tulee valoa kahdesta

Asuinalueiden eriytyminen, segregaatio muuttuu ongelmalliseksi, kun elintasoerot kasvavat suureksi ja huono-osaisuuden keskittymät eriytyvät muusta yhteiskunnasta. Suomessakin eriytyminen on lisääntynyt, mutta tulevaisuuteen voidaan vielä vaikuttaa nyt tehtävillä päätöksillä. Segregaatiossa on kyse hyvin monisyisestä asiasta, johon vaikuttavat erityisesti elintasoon ja koulutukseen liittyvät tekijät ja valinnanmahdollisuudet. Segregaation seuraukset näkyvät kuitenkin asuinalueilla.  – Segregaatio on seuraus, ei syy, toteaa

Monet suomalaiset ovat huolissaan rahatilanteestaan, mikä käy ilmi helmikuussa julkaistusta maksukykytutkimuksesta. Yli puolet vastaajista ilmaisi suoran huolensa asiasta, joka viides kertoi taloutensa olevan epävakaalla pohjalla ja joka neljäs kertoi, että olisi mahdotonta suoriutua 500 euron odottamattomasta menosta kuukauden sisällä. Samaa huolta asumiskustannusten osalta nosti esiin Turun yliopiston asuntopoliittisen toimenpideohjelman pohjaksi laatima selvitys.

Monet suomalaiset ovat huolissaan rahatilanteestaan, mikä käy ilmi helmikuussa julkaistusta maksukykytutkimuksesta. Yli puolet vastaajista ilmaisi suoran huolensa asiasta, joka viides kertoi taloutensa olevan epävakaalla pohjalla ja joka neljäs kertoi, että olisi mahdotonta suoriutua 500 euron odottamattomasta menosta kuukauden sisällä. Samaa huolta asumiskustannusten osalta nosti esiin Turun yliopiston asuntopoliittisen toimenpideohjelman pohjaksi laatima selvitys. Huoli näkyy myös

Asumisoikeusasuntojen kysyntä on noussut hurjalle tasolle. Viime vuonna alkanutta nousukiitoa siivittää koronatilanteen mukanaan tuoma taloudellinen epävarmuus. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n jäsenyhtiöiden olisi mahdollista käynnistää heti noin 1200 asunnon uudistuotanto.

Asuntosäätiö täyttää tänä vuonna 70 vuotta ja haluamme viettää juhlavuotta yhdessä sinun kanssasi. Nyt kutsumme kaikki jauhopeukalot ideoimaan ja jakamaan herkullisimmat ja hurmaavimmat synttärikakkureseptit myös muiden iloksi. Millainen kakku tai vaikka leivos juhlistaisi tätä seitsemänkymppistä? Jaa oma kakku- tai leivosohjeesi toukokuun loppuun mennessä kuvan kera Instagramissa tai Facebookissa tunnuksella #asuntosäätiö70. Voit myös lähettää ehdotuksesi osoitteeseen

Asuminen on paljon muutakin kuin asunto. Se on parhaimmillaan tunnetila, joka saa ihmisen viihtymään ja tuntemaan kuuluvansa johonkin. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoissa asuvat Kirsti Temmes ja Pentti Pönkkö korostavat yhteisöllisyyden olevan avainasemassa tuon tunnetilan syntymiseen, ja sen merkitys korostuu ikääntymisen myötä. Pohdimme Kirsti Temmeksen ja Pentti Pönkön kanssa Helsingin Kruunuvuorenrannassa Taubenkuja 4:n kerhohuoneella seniori-ikäisten asumistarpeita. Suomi ikääntyy

Korona-aika on myllertänyt elämäämme myös tuomalla työn tiiviiksi osaksi asumista noin puolelle työssäkäyvistä ihmisistä. Hieman suuremmalle joukolle etätyön lisääntyminen on sen sijaan tasa-arvokysymys. Olennaista olisi turvata kaikkien valinnan mahdollisuudet. Koronapandemia lisäsi rytinällä etätyön tekemistä ja digitaalisten työvälineiden käyttöä. Uudenlainen työn tekemisen malli todennäköisesti jatkuu myös korona-ajan jälkeen erityisesti siksi, että etätyön on todettu lisänneen työn