Arvokas elämä asumisen kautta

Professori Arto O. Salonen näkee Asuntosäätiön toiminnassa pyrkimystä taata arvokas elämä kaikille. Yhä useampi ihminen etsii elämäänsä merkityksellisyyttä ja haluaa olla sellaisessa toiminnassa mukana.

– Kyllä varsin nopeasti oivaltaa, että taustalla on jotain ylevää; halua luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta ja tahtoa asettua niiden puolelle, jotka ovat haavoittuneemmassa asemassa kuin muut, luonnehtii professori Arto O. Salonen Asuntosäätiötä.

Salonen toimii professorina Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnassa ja on myös Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen. Hän osallistuu ahkerasti yhteiskunnalliseen keskusteluun puhumalla ja kirjoittamalla kestävästä kehityksestä ja arvokkaasta elämästä. Aiheisiin liittyy olennaisesti myös maailmalla yhä suurempaa jalansijaa saava ”purpose driven business”, joka vapaasti suomennettuna tarkoittanee merkityksellistä yritystoimintaa.

Hyvät asiat kiinnostavat

– Ihmisiä kiinnostavat hyvät jutut. Erityisesti tämä on nähtävissä nuorissa, jotka haluavat tehdä työtä, joka muuttaa maailmaa. He ymmärtävät, että merkityksellinen työ tuottaa syvää tyydytystä toisin kuin pelkkä vaurauden tavoittelu, toteaa Salonen.

Kaikki yritykset eivät suinkaan osaa määritellä, mikä heidän tehtävänsä yhteiskunnassa on eli miksi he ovat olemassa.

– Yhä selvempää on, että yritys lunastaa olemassaolonsa oikeutuksen siltä yhteiskunnalta ja niiltä ihmisiltä, joiden parissa se toimii, korostaa Salonen ja kertoo, että ilmastonmuutos on vaikuttanut siihen, että yritysten on ollut pakko havahtua tutkiskelemaan mitä tarkoitusta varten ne ovat olemassa.

– Elämän edellytysten turvaaminen korostuu nykyaikana, sillä ymmärrämme yhä selvemmin sen, että elämälle otollisten olosuhteiden säilyminen ei ole itsestään selvää. Jokaisen pitää entistä enemmän ottaa tämä huomioon toiminnassaan, niin myös yritysten.

Läpinäkyvyys ratkaisee

Yritystoiminnan läpinäkyvyys on Salosen mielestä hyvä keino osoittaa suurelle yleisölle toiminnan syvin olemus. Kun toiminnan vaikutusten ketju on tehty läpinäkyväksi, on helppo nähdä, onko yritys ratkaisijan vai ongelmien aiheuttajan roolissa. Energiatehokkuus tai kestävien materiaalien käyttö tuotannossa ovat perinteisiä vastuullisen toiminnan elementtejä, mutta jatkossa tarkastellaan yhä enemmän myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lähiesimerkin hän ottaa asuntomarkkinoilta.

– Yleishyödyllisten asuntojen omistajien valttikorttina on vuokran muodostuminen. Se kannattaisi avata läpinäkyväksi, sillä omakustannusperiaatteen mukainen vuokra herättää luottamusta asukkaassa. Luottamus syntyy siitä, kun tietää, mihin vuokraan käytetty raha menee.

Vuokrissa on kyse Salosen mukaan oikeudenmukaisuudesta, jonka perään yhä useampi ihminen kuuluttaa. Elämän perusasioilla ei pitäisi voida tehdä toisia ihmisiä riistävää bisnestä.

– Oikeudenmukaisuus korostuu nykyaikana, kun ihmisten väliset erot tulevat näkyviksi jokapäiväisessä uutisvirrassa, toteaa Salonen ja laajentaa oikeudenmukaisuuden näkökulmaa.

– On epäoikeudenmukaista, että kehittyvien maiden ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka vaikuttavat siihen vähiten. Globalisoituneessa maailmassa kaikki ihmiset ovat saman kylän väkeä. Jos elämästä tulee mahdotonta päiväntasaajalla, vaikkapa kuivuuden vuoksi, kärsimme kaikki lisääntyvän pakolaisuuden myötä, muistuttaa Salonen.

Vaikuttaminen luo merkitystä

Kaikki tuntuu tällä hetkellä kytkeytyvän tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen, niin omassa kuin yritysten elämässä.

– On hyvä tunnistaa kytkökset, joiden varaan jokapäiväinen elämä rakentuu. Kun käyt kaupassa, olet kytköksissä tuhansien ihmisten elämään maapallolla. Suklaan raaka-aine ei kasva suomalaisilla pelloilla tai kännykkää ei ole olemassa ilman 30 metallia, joita sen valmistuksessa tarvitaan. Jokainen valinta on kannanotto jonkinlaisen maailman puolesta, toteaa Salonen.

ARA-asuminen on tasaavaa oikeudenmukaisuutta

ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuminen on Salosen mukaan hieno konsepti tasaavan oikeudenmukaisuuden näkökulmasta katsottuna. Kohtuuhintaista asumista tarjoamalla yleishyödylliset yhtiöt antavat tulotasosta riippumatta tasapuolisesti asukkaille laadukkaan asumisen edellytykset.

– Tällainen yritys on olemassa yhteiskuntaa varten ja sitä kautta tulevia sukupolvia ja tätä planeettaa varten. Jos asumiskonseptiin saadaan mukaan myös asukkaiden laajat vaikuttamismahdollisuudet, on siinä sekä vetovoimaa että pitovoimaa. Ihmiset haluavat vaikuttaa oman elämänsä olosuhteisiin ja kun pääsee vaikuttamaan, ottaa myös vastuuta asumisestaan, toteaa Salonen.

Asukasvaikuttamisen lisäksi Salonen kehottaa asuntoalan toimijoita ottavan laajasti käyttöön asuntosuunnittelussa ja rakentamisessa klassiset muotoilun periaatteet: kauneuden, kestävyyden ja käytännöllisyyden.

BKT liian kapea hyvinvoinnin mittari

Salonen on nostanut keskusteluun myös sivistyksen merkityksen vaurauden määrittelemisessä ja kritisoinut hyvinvoinnin mittaamista bruttokansantuotteen avulla.

– Bruttokansantuote mittaa taloudellisessa toimeliaisuudessa tapahtuvia muutoksia, mutta ei sitä jälkeä, joka toimeliaisuudesta jää. Vaurastumisen myötä suomalaisessa yhteiskunnassa korostuvat yhä enemmän ne asiat, joihin bruttokansantuotteella ei päästä kiinni. Emme ole olemassa talouskasvua varten vaan haluamme saada merkitykselliseksi ja arvokkaaksi koetun elämän, painottaa Salonen.

Nyky-yhteiskunnan kapea käsitys hyvinvoinnista, suorituskeskeisyys ja riippumattomuuden ihanne yhdessä alati monimutkaistuvan maailman kanssa on tehnyt elämästämme pirstaloitunutta ja meistä ihmisistä kovin irrallisia ja välinpitämättömiä. Keskustelu, jota nyt on alettu käymään, on Salosen mukaan merkki siitä, että halutaan mennä kohti sivistyneempää elämää, jossa ihmisenä oleminen nähtäisiin laajemmin. Ihmiset ovat kuitenkin vielä kiinni vallitsevassa kuluttamiseen ja suorittamiseen nojaavassa järjestelmässä.

Ihmisyyden arvokas kokemus edellä

– Pitäisikö jo siirtyä elämän kulissien rakentamisesta näytelmän juonen kirjoittamiseen, kysyy Salonen ja korostaa:

– Olennaista on se, kuinka me ihmiset saamme toisistamme esiin hyvän ja kauniin, ja rakennamme huomisen sen varaan. Voimakas yhteiskunta tehdään niin, että houkuttelemme toistemme parhaat puolet esiin.

Tulevaisuuden auringonnousun toimijat ovat Salosen mukaan niitä, jotka ymmärtävät tuon asian ja haluavat ratkaista asioita, eivät aiheuttaa ongelmia. Asumisen saralla se tarkoittaa esimerkiksi energiatehokkuuteen, puurakentamiseen, estetiikkaan ja asukasvaikuttamiseen satsaamista.

– Asuntotuotanto on kova juttu, koska sillä on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen. Siksi alan kannattaa lukea maailmanmenoa huolella ja etsiä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja. Ja ehdottoman tärkeää on panostaa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen niin, että myös asukas voi kokea olevansa arvokas toimija. Kaikkea pitäisi rakentaa arvokkaaksi ja merkitykselliseksi koettu elämä edellä, painottaa Salonen.