Asuminen kytkeytyy vahvasti ihmisen hyvinvointiin
Korona-ajan alussa vääräleuat veistelivät, että rajoituksethan sopivat hyvin suomalaisten umpimieliseen mielenlaatuun. Että oikein luvan kanssa voi olla tapaamatta toisia ihmisiä. Tutkimusten mukaan me kuitenkin tarvitsemme ihmiskontakteja voidaksemme hyvin. Rajoitusten pitkittyessä moni on tainnut todeta tuon asian paikkansapitäväksi omassa elämässään.
”Miten Suomi voi? -tutkimuksen tuloksissa näkyy johdonmukaisesti, että kokonaan etätyötä tekevät voivat huonommin kuin vain osittain etätyötä tekevät. Hybridityötä tekevillä on vähemmän työssä tylsistymistä, parempi työkyky ja uupumusoireita vähemmän”, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Samaan hengenvetoon Kaltiainen kuitenkin korostaa etätyön tuomia etuja kuten mahdollisuutta vaikuttaa oman työn tekemisen malliin ja työmatkojen poisjäämisen mukanaan tuoma vapaa-aika. Omin toimin työhyvinvointia voi myös edistää ja torjua etätyön haittapuolia.
”Säästynyttä työmatka-aikaa voi esimerkiksi käyttää kävelyhetkeen, joka aamulla virittää mielen työhön ja päivän päätteeksi toimii työstä irrottautumisriittinä”, vinkkaa Kaltiainen.
Yksinasuvien työhyvinvointi heikkeni korona-aikana
Etätyön vaikutukset ihmisen hyvinvointiin määrittelee osittain myös asumisratkaisut ja yksinasuvien kohdalla tilanne korostuu. Asia koskee esimerkiksi Helsingissä todella suurta joukkoa ihmisiä, sillä helsinkiläisistä jo puolet asuu ilman asuinkumppania.
”Yksinasuvien työhyvinvointi heikkeni korona-ajan väestöseurannassa ja se voi kytkeytyä nimenomaan siihen, että koronarajoitusten aikaan ihmiskontakteja oli vähemmän. Sosiaalinen vuorovaikutus on todella tärkeää ihmisen hyvinvoinnille niin työssä kuin vapaa-ajalla”, korostaa Kaltiainen, jonka näkemystä tukee mielenkiintoisesti tutkimuksen esiin tuoma lapsiperheiden tilanne.
”Korona-ajan alussa puhuttiin melko paljon kielteiseen sävyyn siitä, miten pienten lasten vanhemmat selviävät kuormituksesta hoitaa työn ohessa myös lapset. Samaan aikaan kuitenkin havaittiin, että lapsiperheellisten työhyvinvointi kehittyi myönteisemmin”, Kaltiainen kertoo.
Asuinpaikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota
Yksinasuvien kohdalla hyvinvoinnin edistämiseksi olisi Kaltiaisen mukaan tärkeää löytää ihmiskontakteja muilta elämänalueilta, jos niitä ei saa työssään. On havaittu, että pitkäaikainen eristäytyminen lisää yksinäisyyden tunnetta ja nostaa entisestään kynnystä lähteä muiden ihmisten pariin. Asuinpaikan valintaan kannattaa siitä syystä kiinnittää erityistä huomiota.
”Kannattaa selvittää, onko alueella harrastusmahdollisuuksia tai muita mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin. Myös luonnon läheisyys asuinpaikan lähellä on merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Ongelmana ei välttämättä ole yksinasuminen vaan kokemus yksinäisyydestä.”
Jos ihmisellä on mahdollisuus toimia aktiivisesti, yksinasuminen ei tuota haastetta.”
Asuntosäätiön asumisoikeus- ja vuokrataloissa kannustetaan asukkaita osallistumaan asukastoimintaan, jonka avulla sosiaalisten kontaktien määrä lisääntyy lähiasuinympäristössä. Talkoot, pihajuhlat tai muu toiminta lisäävät naapureiden tuntemista, minkä on todettu kasvattavan myös asukkaan turvallisuuden tunnetta.
Asuntosuunnittelu avuksi kohtaamisten edistämiseen
Kaltiainen nostaa esiin myös asuinkohteiden ja -alueiden suunnittelun, jolla on suuri vaikutus asiaan. Suunnitteluratkaisuilla olisi tärkeää luoda mahdollisuuksia luontaisiin kohtaamisiin, esimerkiksi runsaalla ikkunapinta-alalla varustettuja pyykkitupia tai kerhotiloja porrashuoneiden yhteyteen niin, että tiloissa on helppo poiketa ja nähdä ihmisiä.
”Ihmisillä on jonkinlainen perusluontainen taipumus tehdä asioita helpomman kautta. Siksi kohtaamiset täytyy saada rakennettua helposti ihmisten arkeen kytkeytyviksi”, perustelee Kaltiainen ja toteaa, että myös asuntosuunnittelussa pitäisi ottaa nykyistä paremmin etätyön tekemisen tarpeet. Tilaa tarvitaan enemmän.
Työpiste olisi hyvä saada pois silmistä välillä, koska työn ja vapaa-ajan erottelu tukee hyvinvointia.
”Olisi ideaalia, jos töitä pystyisi tekemään fyysisesti toisessa tilassa kuin missä viettää vapaa-aikaansa”, pohtii Kaltiainen.
Raaka tosiasia lienee kuitenkin se, että kalliin asumisen aikakaudella monen on tyydyttävä pieneen asuntoon ainakin vapaarahoitteisissa asunnoissa.
”Pienemmissä asunnoissa ongelmaa voi yrittää taittaa aikatauluttamalla työn tekemistä. Asuinkumppaneiden kannattaa keskustellen tehdä selväksi, milloin kukin tarvitsee työskentelyaikaa ja sopia selkeät rajat sille, milloin vapaa-aika alkaa”, neuvoo Kaltiainen.
Työnantajien kannattaa kilpailla hyvillä toimitiloilla
Kaltiainen uskoo, että etätyö on tullut jäädäkseen, todennäköisesti kuitenkin enemmän hybridityön muodossa.
”Etätyö tulee todennäköisesti pysymään korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa ja työpaikoilla haetaan nyt hyvää yhtälöä etä- ja lähityön kesken. Tässä on tilaisuus myös työnantajille kilpailla hyvistä työntekijöistä tarjoamalla inspiroivia ja ihmisten kohtaamisia edistäviä työtiloja, jotka houkuttelevat tekemään töitä myös työpaikalla”, pohtii Kaltiainen.
Asuntosäätiö on uudistanut toimitilansa nimenomaan Kaltiaisen ehdottamalla tavalla eli tekemällä tiloista viihtyisät, työntekijöiden kohtaamisia ja työntekemistä edistävät, jotta toimistolle olisi kiva tulla töihin.
Miten Suomi voi? -tutkimusta jatketaan edelleen ja keväällä julkistetaan uusimmat tutkimustulokset. Tutkimuksessa kartoitetaan edelleen laaja-alaisesti suomalaisten kokemuksia hyvin- ja pahoinvoinnista niin työhön kuin myös yksityiselämään liittyen.