Esteettömyys mahdollistaa asumisen yhdenvertaisuuden

Esteettömyys on osa laadukasta ja käyttäjälähtöistä suunnittelua, asumisen perusasia, joka lisää asumisen turvallisuutta, toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Se luo myös pohjan yhdenvertaisille valinnan mahdollisuuksille.

– Esteettömät ja toimivat tilat auttavat kaikkien asukkaiden elämää ja antavat mahdollisuuden valita omien tarpeiden mukaisen asunnon ja siten toteuttaa itseään myös asuinpaikan valinnassa, toteaa Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen.

Esteettömyyden merkitys voi korostua tilanteissa, joissa oma liikkumis- tai toimimistapa muuttuu pysyvästi tai väliaikaisesti. Murtunut jalka tai liikkuminen lastenvaunujen kanssa voi herättää huomaamaan puutteita omassa asuinympäristössä ja miettimään, keitä varten ne on suunniteltu. Hätönen antaa esimerkkejä ratkaisuista, jotka helpottavat arjen sujumista kaikissa tilanteissa.

– Esimerkiksi asuintalojen sisäänkäynneissä ei pitäisi olla tasoeroja portaineen ja ulko-oven pitäisi avautua kevyesti niin, että ulos pääsee vaivatta. Hissi puolestaan saattaa lisätä asukkaalle useita vuosia mahdollisuutta asua omassa kodissaan, listaa Hätönen esteettömän asumisen etuja.

Myös kännykän selailu tai isojen kantamusten kanssa kulkeminen rapuissa helpottuu, jos porrashuoneet on suunniteltu esteettömiksi.

– Portaiden helppokulkuisuus on tärkeää kaikille. Kun askelmissa on tummuuskontrastiraita, mikä erottuu myös tuntoaistin avulla, portaiden hahmottaminen helpottuu. Samalla tavalla yhtenäinen käsijohde portaissa ja riittävän kirkas valaistus helpottavat kulkemista.

Esteettömyyden kehittäminen on usein pieniä oivalluksia ja tekoja. Asuntosäätiön uudemmissa taloissa esteettömyyttä on kehitetty muun muassa nykytekniikan keinoin. Joissain kohteissa esimerkiksi ulko-oven avaus tuo hissin automaattisesti alakertaan ja avaa oven valmiiksi tulijalle.

Asukkaiden tarpeet kunniaan

Uudemmassa asuntokannassa esteettömyyden minimitaso toteutuu rakennuslain esteettömyysasetusten ohjatessa suunnittelua ja rakentamista. Asuntojen pohjaratkaisuilla on iso merkitys esteettömyyden toteutumisessa. Esimerkiksi tarkoituksenmukaisesti mitoitetut wc- ja peseytymistilat sekä mahdollisuudet kalustaa asuinhuoneita eri tavoin lisäävät asuntojen joustavuutta myös muuttuvissa elämäntilanteissa.

– Esteettömyys toteutuu tavallaan jo uusissa asuintaloissa, mutta ikävä kyllä uusien rakennusten muodot ja massat syvärunkoisissa taloissa tuottavat pohjaratkaisuiltaan kummallisia ja toimimattomia asuntoja. Eli esteettömyys toteutuu nyt paperilla, mutta ei välttämättä käytännössä, harmittelee Hätönen, joka toivoisi ammattitaitoisen suunnittelun nousevan uuteen arvoonsa.

– Asuntosuunnittelua pitäisi ohjata asukkaiden tarpeet, ei tuottotavoitteet, jotka rajoittavat myös suunnittelijoiden työtä. Lainsäädäntö pitää kyllä huolen, että asunnoissa selviää ja pärjää, mutta asumisen pitäisi olla enemmän, sen pitäisi olla viihtyisää.

Tuottotavoitteellinen tuotanto koskee vapaarahoitteisia asuntoja. Valtion tukemassa tuotannossa asunnot ovat keskimäärin isompia kuin vapaarahoitteisessa asuntokannassa ja ko. tuotannon laatua myös ohjataan tarkemmin.

ARA-tuotannossa myös asumisen innovaatioiden pilotointi on yleisempää, koska asuntojen omistaminen on yleishyödyllisyyden ohjaamaa. Esimerkiksi puukerrostalorakentamisen kehittäminen oli pitkään pelkästään ARA-tuotannon varassa.

Yhteistiloille kannusteita

Hätönen toivoo myös kunnista löytyvän kunnianhimoa kaavoituksen kehittämiseen.

– Kaikki rakentaminen lähtee kaavoituksesta ja siksi myös kaavoittajalla pitää olla ymmärrystä esteettömyydestä, ettei aseteta asuntojen suunnittelijoita mahdottoman tilanteen eteen, toteaa Hätönen ja visioi asuntojen tuottajille kannusteita tehdä esimerkiksi nykyistä parempia yhteistiloja.

– Pitäisi mahdollistaa, että suunnittelemalla esimerkiksi laadukkaat porrashuoneet, voisi saada lisärakennusoikeutta asuntoihin ja niistäkin tulisi parempia. Jos näin ei tehdä, porrashuoneet ja muut tuottamattomat tilat puristetaan tyypillisesti mahdollisimman pieniksi, jolloin asunnoista tulee helposti hankalan mallisia.

Kyse on myös ihmisoikeuksista

Puutteellinen esteettömyys rajaa ihmisten yhdenvertaisia valinnanmahdollisuuksia, ja siten heikentää myös ihmisoikeuksien toteutumista. Mahdollisuus valita oma asuinpaikka on määritelty sekä Suomen perustuslaissa että esimerkiksi Yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista.

– Jotta tämä tavoite voisi aidosti toteutua tarvitaan lisää esteettömiä asuntoja ja asuinalueita. Tavoite ei toteudu vain uutta rakentamalla, vaan korjausrakentaminen on isossa roolissa, jotta valinnanmahdollisuuksia löytyisi myös eri ikäisiltä asuinalueilta, toteaa Hätönen.

Tällä hetkellä asumiseen liittyvät valinnanmahdollisuudet eivät vielä toteudu yhdenvertaisesti kaikille. 

– Jotta tilanne muuttuisi, pitäisi ottaa paremmin huomioon asukkaiden moninaisuus ja esimerkiksi erilaiset tavat liikkuva ja toimia. Suunnitteluun pitäisi myös varata riittävästi resursseja, jotta suunnittelijoilla olisi aikaa kehitellä toimivia ratkaisuja.

Esteettömyydelle yhä suurempi tarve

Kehityksen pahimpana esteenä Hätönen pitää esteettömyyden näkemistä rajatun ihmisryhmän asiana, erillispalikkana asuntosuunnittelussa. Sen sijaan sen pitäisi olla mukana suunnittelussa alusta lähtien.

– Jos halutaan edistää valinnan mahdollisuuksia ja kaikkien asukkaiden etuja, ei voi tehdä muuta kuin esteetöntä. Tärkeää on myös suunnitella muuntojoustavia asuntoja, jotta asukkaat viihtyisivät samassa asunnossa pidempään ja voisivat nykyistä paremmin juurtua asuinpaikkaansa, pohtii Hätönen.

Esteettömyyden aito huomioiminen asuntosuunnittelussa on erittäin tärkeää myös siksi, että asuntokanta uusiutuu kovin hitaasti, vain noin prosentin vuosivauhdilla, ja tarve esteettömille asunnoille tulevaisuudessa on yhä suurempi muun muassa väestön ikääntymisen takia.

Myös korona tulee todennäköisesti muuttamaan pysyvästi asumistarpeitamme etätyön lisääntymisen myötä. Kotiin kaivataan enemmän tilaa ja muunneltavuutta.

Alalle tarvitaan lisää tuotekehittelyä

Usein esteettömyyden esteeksi mainitaan kustannukset. Hätönen kääntää näkökulman kustannuksista jälleen suunnitteluun.

– Voidaan kysyä, onko se esteettömyys vai huono suunnittelu, mikä maksaa eli hyvä suunnittelu on tässäkin asiassa keskeisessä roolissa. Jos esteettömyys otetaan alusta lähtien suunnittelussa huomioon, ei esteettömät ratkaisut ole välttämättä kalliita, korostaa Hätönen ja kaipaa alalle parempaa tuotekehittelyä.

– Kun puuttuu hyvät tuotteet, kuten esteettömyyden huomioon ottavat tilatehokkaat kylpyhuone-elementit, joudutaan tekemään kummallisia ratkaisuja. Ihmiset olisivat varmasti valmiita maksamaan toimivuudesta, mutta harmillista kyllä, asuntomarkkinat käyvät niin kuumana, että kaikki menevät kaupaksi ja kalliilla. Kun kysyntää on, ei tarvitse satsata myöskään tuotekehitykseen, harmittelee Hätönen, joka kaikesta huolimatta on toiveikas esteettömyyden edistymiseen.

– Haluamme tehdä töitä juuri sen eteen, että ihmiset oivaltavat esteettömyyden mahdollisuudeksi, joka tuo etuja kaikkien ihmisten elämään. Ihmisten tietoisuus esteettömyyden merkityksestä lisääntyy koko ajan.