Ihmiset tarvitsevat toivoa saadakseen vauvoja
”Mikään satsaus syntyvyyteen ei ole nyt liikaa. Kävisin läpi Väestöliiton perhebarometrin tulokset ja listaisin ne asiat, jotka perheet esittävät vauvahaaveiden esteiksi. Sen jälkeen tekisin kaikkeni, että nuo esteet saataisiin poistettua. Toiseksi välittäisin voimakkaan viestin maailmalle, että perheperusteinen, työperäinen maahanmuutto on Suomelle voimavara ja teemme kaikkemme mahdollistaaksemme ihmisten työskentelyn ja asumisen täällä.”
Näin toimisi Asuntosäätiön valtuuskunnan varapuheenjohtaja, Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi, jos hänellä olisi väestöpolitiikan suhteen yksinvaltiaan oikeudet. Kemppi on syntyvyydestä laskusta ja siitä aiheutuvasta tulevaisuudennäkymästä todella huolissaan. Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä Suomessa alle 1,3 kun sen pitäisi olla 2,1 jotta kansakuntana menestyisimme.
Väestöliitto on yksi Asuntosäätiön kuudesta perustajajärjestöstä.
Olemme väestökriisissä
”Suomen talous tulee ajautumaan konkurssiin, jos ei saada lisättyä syntyvyyttä ja työperäistä maahanmuuttoa. Olen kutsunut tätä väestökriisiksi. Tarvitaan käytännön politiikkatoimia, joilla saadaan ihmisille ennen kaikkea tulevaisuudenuskoa”, painottaa Kemppi.
Väestöliiton perhebarometrin mukaan syntyvyyteen vaikuttaa tänä päivänä erityisesti tulot, varallisuus, asuminen ja työelämän joustavuus. Yllättäen syntyvyyden ja hyvinvoinnin edistäjäksi nähdään myös koulut, ja niille toivotaan valtion taholta tukea.
Nuorisobarometrissä näkyy myös, että hedelmällisessä iässä olevat ihmiset kokevat merkityksettömyyden tunnetta elämässään, tulevaisuuden näkymät ovat sumeat ja talouden osalta koetaan turvattomuuden tunnetta. Moninaisten syiden takia Suomeen jää syntymättä joka vuosi 10 000 lasta.
”Onhan se myös inhimillinen tragedia, jos ei pysty saamaan lasta lainkaan, vaikka haluaisi tai haluamaansa määrää lapsia taloudellisista syistä”, harmittelee Kemppi.
Lapsen saamisesta tulossa hyvätuloisten etuoikeus
Nykyhallituksen harjoittama leikkauspolitiikkaa johtaa Kempin arvion mukaan siihen, että lapsen saamisesta tulee tulevaisuudessa hyvätuloisten ja pitkälle koulutettujen etuoikeus, mikä heikentää mahdollisuuksien tasa-arvoa. Barometrin tietojen mukaan pienituloisuus on merkittävä este lapsen hankinnalle.
”Asumistuen ja tuotantotukien sekä sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaamista kannattaisi tarkastella uudelleen, samoin osa-aikaisen työn tekemisen mahdollisuutta. Myös maahanmuuton osalta hallitus ottaa rajulla tavalla takapakkia ja vaarantaa toimillaan työperäisen maahanmuuton viimevuosien positiivisen kehityksen.”
Asumisen tuet tärkeitä syntyvyyden lisäämisen keinoja
Perhebarometrissä on jo pitkään noussut esiin yhtenä syynä syntyvyyden laskuun myös asumisen kalleus eli ihmiset ilmoittavat, ettei heillä ole varaa hankkia riittävän isoa asuntoa, jotta voisivat saada lisää lapsia.
”Valtion tuki asumiselle, sekä asumistuki että tuotantotuki, ovat tärkeitä keinoja syntyvyyden lisäämiseen, koska niiden avulla mahdollistetaan asuminen kohtuuhinnalla lähellä työpaikkoja. Ne myös mahdollistavat asumisen alueilla, joihin perheen tulot eivät muuten riittäisi”, toteaa Kemppi ja on harmissaan hallituksen ajamasta politiikasta, jolla asumisen tuet ajetaan nyt olemattomiin.
”Näin tullaan ajautumaan polarisoituneisiin asuntomarkkinoihin eli että kalliiden neliöiden alueilla asuu vain hyvätuloisia, ja esimerkiksi Helsingissä asumisesta tulee hyvätuloisten etuoikeus. Se on raju ja väärä näkymä vakaan ja turvallisen Suomen kannalta. Kohtuuhintaista asumista tarvitaan monesta syystä, samoin toimivia vuokramarkkinoita”, korostaa Kemppi ja toteaa Asuntosäätiön valtuuskunnassa työskentelyn tuoneen hänelle tärkeää näkökulmaa vuokra- ja asumisoikeusasumiseen. Samoin hän on oivaltanut yleishyödyllisten toimijoiden merkityksen yhteiskunnassa.
”On tärkeää, että Asuntosäätiön kaltaiset toimijat pystyvät jatkossakin tuottamaan kohtuuhintaista asumista kaikille, pitämään kiinteistöt kunnossa ja tarjoamaan joustavaa asumispalvelua. Syntyvyyden lisäämisen kannalta on tärkeää sekin, että tuotetaan isompia perheasuntoja hyville sijainneille ja viihtyisään ympäristöön. Lapsiperheille on tärkeää, että arjen palvelut ovat lähellä eikä työmatka ole pitkä”, toteaa Kemppi, itsekin pienlapsiperheellinen.