Julkisen liikenteen maksuttomuus avuksi asumisen kalleuteen?

Helsingin kaupunki toteutti vuoden 2023 keväällä kyselyn muuttajien syistä kaupungista poismuuttoon. Tuloksista voitiin nähdä, että kallis asuminen vaikuttaa merkittävästi haluun hakeutua muualle kaikilla muilla paitsi hyvin toimeentulevilla, joilla syyt olivat muita kuin kustannuksiin liittyviä. Myös Väestöliiton perhebarometrissä on pitkään noussut esiin korkeiden asumiskustannusten negatiivinen vaikutus perheiden elämään. 

Liikkumisen tai julkisen liikenteen hinnan merkitystä ei Helsingin kaupungin toteuttamassa kyselyssä ole suoraan vielä kysytty.  

”Liikkumisen vaikutuksiin ollaan jo heräilemässä, vaikkei maksuttoman julkisen liikenteen mahdollisuutta olekaan käsittääkseni mietitty”, toteaa tutkija Reetta Marttinen Helsingin kaupungilta.  

Marttinen tutkii asumisen, asuntomarkkinoiden ja asuntokannan kohdentumista, ja on tekemässä parhaillaan väitöskirjaa, jossa sivutaan myös julkisen liikenteen vaikutusta asuntomarkkinoihin. 

Mitä lyhyemmät välimatkat asukkailla on työpaikoille ja palveluihin, sitä kalliimpaa asuminen on. Ongelmaksi asia muuttuu, kun työntekijöillä ei ole enää varaa asua lähellä työpaikkoja, jolloin varsinkin matalapalkka-alojen työntekijäpula pahenee.  

Tulevaisuudessa ongelma voi kärjistyä, jos asuntotuotanto nojaa ensisijaisesti markkinaehtoiseen asuntotuotantoon ja valtiontukema asuntotuotanto vähenee. Samaan aikaan asumistuen leikkaukset heikentävät asukkaiden mahdollisuuksia ottaa vastaan kalliimpaa vapaarahoitteista asuntoa. Ara-vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat mahdollistaneet erityisesti matalapalkka-alojen työntekijöille asumisen kalliimmillakin alueilla.  

”Nyt kun asumisen tukia leikataan, moni joutuu muuttamaan kauemmas, jolloin liikkumisen kustannuksilla voi olla vaikutusta siihen, voiko ottaa työpaikka vastaan. Se voi entisestään pahentaa työvoimapulaa tietyillä aloilla, esimerkiksi päivähoidossa. Maksuton julkinen liikenne voisi helpottaa tuollaisessa tilanteessa”, pohtii Marttinen, mutta muistuttaa toisaalta pitenevän työmatkan muista kuin rahallisesta merkityksestä. Moni arvostaa yhä enemmän muun muassa vapaa-aikaa.  

”Työmatkaan käytetty aika on aina pois perheeltä tai vapaa-ajasta”, toteaa Marttinen. 

Reetta Marttinen muistuttaa, että Helsingin kaupunki on tehnyt paljon sen eteen, että asuinalueet olisivat helposti saavutettavissa julkisen liikenteen keinoin. Tulevaisuudessa uudet ratikkalinjat yhdessä Raide-Jokerin kanssa parantavat liikkumisen tilannetta entisestään. 

Maksuttomasta joukkoliikenteestä hyötyisivät Marttisen mielestä kaikki, mutta taloudellisella edulla olisi merkitystä ennen kaikkea pienituloisille, joilla on käytössä vähiten rahaa arjen pyörittämiseen. 

”Ihmisiltä säästyisi rahaa muuhun, kuten esimerkiksi laadukkaampaan ruokaan. 66 euron hinta ab-lipusta kuukaudessa on suuri kulu varsinkin, jos perheessä tarvitaan useampi lippu. Aktiivisempi julkisen liikenteen käyttäminen vähentäisi myös yksityisautoilua ja helpottaisi kaikkien liikennettä eli nopeuttaisi matkantekoa. Pienhiukkaspäästötkin vähenisivät, millä on vaikutus kaupunkilaisten terveyteen. Maksuttomuus ratkaisisi myös vapaamatkustajaongelman, johon nyt käytetään paljon resursseja”, listaa Marttinen, ja nostaa esiin vielä yhden edun. 

”Maksuton julkinen liikenne voisi helpottaa erityisesti lasten harrastustoimintaan kulkemista.”  

Lasten näkökulmaa korostaa myös tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupunkitietopalvelusta. 

”Maksuttomalla julkisella liikenteellä olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten elämään varsinkin pienituloisissa perheissä. Heillä olisi varaa liikkua kaupungissa ja hakeutua muun muassa keskustaan, missä iso osa kulttuuripalveluista sijaitsee”, toteaa Vilkama ja arvelee, että maksuttomuudella voitaisiin vaikuttaa myös segregaatiokehitykseen ja elinkeinoelämään. 

”Ihmisillä voisi olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, missä asuvat, kun rahaa ei tarvitsisi varata niin paljon liikkumiseen. Varsinkin lapsiperheille liikenneyhteydet merkitsevät paljon. Toisaalta, jos liikkuminen lisääntyisi, se voisi tuoda myös uusia asiakasvirtoja keskusta-alueella”, pohtii Vilkama. 

Helsingin kaupungin Kaupunkitietopalvelu toteuttaa muun muassa asukaskyselyitä, joissa mitataan, kuinka tyytyväisiä kaupunkilaiset ovat asumiseen alueella. 

”Kyselyissä ei nouse suoraan esiin julkisen liikenteen hinta, mutta sitä ei ole myöskään osattu kysyä. Sen sijaan esiin nousee tarve sujuvista yhteyksistä eli siten julkisen liikenteen merkitys koetaan tärkeäksi. Liikkumista tärkeämmäksi asiaksi vastauksissa koetaan lähiluonnon merkitys. Voidaan kuitenkin pohtia, lisääntyisikö mahdollisuus liikkua viheralueille, jos liikkumisen hinta ei määrittelisi mahdollisuuksia niin paljon”, kysyy Vilkama. 

Vaikka tutkijat näkevät maksuttomassa julkisessa liikenteessä paljon hyviä puolia, asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Turun yliopiston sosiologian professori Hannu Ruonavaara arvelee, että kysymystä on ehkä pidetty liian epärealistisena. 

”Epärealismin ajatus tulee varmaan siitä, että liikenteen järjestäminen maksaa kaupungille. Olisihan se kuitenkin rohkea loikka, joka vaatisi selvittelyä ja laskelmia”, pohtii Ruonavaara, ja pitää ajatusta tutkimisen arvoisena asiana paristakin syystä. 

”Ehkä maksuton julkinen liikenne tekisi heikomman asuntokysynnän alueista kiinnostavia myös vapaarahoitteisten asuntojen tuottajille rakentaa uusia asuntoja. Ja onhan kyse myös tasa-arvosta, kun köyhemmätkin pystyisivät liikkumaan helpommin”, kiteyttää Ruonavaara. 

Helsingin seudulla maksuttoman julkisen liikenteen kysymys on myös laajempi kuin vain Helsingin asia, asuntomarkkinat kun eivät tunne rajoja eli kustannusten jakamisesta pitäisi päästä sopuun. Siinä lienee yksi vahvimmista syistä, miksi maksuton julkinen liikenne on tähän saakka ollut tutkimaton kortti. 

”Hyvien ja maksuttomien kulkuyhteyksien päässä oleva asuminen voi olla helppo valinta perheelle lähteä kauemmas asumaan, jolloin se olisi Helsingin kaupungin edun vastaista”, toteaa Marttinen. 

Asumisen hinta erityisesti Helsingissä on kuitenkin noussut viime vuosina huomattavasti ihmisten maksukykyä enemmän. Asuntomarkkinat ovat osoittaneet, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto on kovin suhdanneherkkä eli asuntoja ei rakenneta matalasuhdanteessa, kuten nyt.   

Tallinnan kaupungissa maksuton joukkoliikenne on otettu paikallisille asukkaille käyttöön. Oletettavasti hyödyt on todettu kustannuksia suuremmiksi.