Kai Mykkänen: ”ARA-tuotantoa tarvitaan yleisen vuokratason tarkastusvälineeksi”
Suomen hallitus uskoo sinnikkäästi markkinaehtoisuuteen asuntotuotannossa. Kuitenkin monet matalasuhdanteiset ajanjaksot ovat osoittaneet, ettei asuntoja rakennu riittävästi ilman tuettua asuntotuotantoa. Markkinalogiikka pitää huolta, että grynderit tuottavat asuntoja vain niin paljon, että niistä saadaan riittävä tuotto.
Rakennusteollisuus RT ennustaa, että ensi vuonna asuntoja valmistuu ennätyksellisen vähän. Asuntopulan kolkutellessa ovelle asuminen kallistuu entisestään.
”ARA-tuotannon rooli tulee aina olemaan markkinoita täydentävä. Meillä täytyy ensisijaisesti olla toimiva vuokramarkkina, jota valtion tukema asuntotuotanto täydentää. ARA-asuntoja ei tule koskaan riittämään kaikille, jotka haluavat kohtuuhintaista vuokra-asumista”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
Mykkänen kuitenkin korostaa, että ARA-tuotannolla on myös yleiseen vuokratasoon vaikuttava rooli.
”Olen aina ollut sitä mieltä, että valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan myös ikään kuin tarkastusvälineeksi siihen, ettei vuokrataso karkaa liian korkeaksi.”
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn vuosittain tekemän selvityksen mukaan vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 45 prosenttia asumisoikeusasuntoja kalliimpia. Asumisoikeusasuminen rinnastuu vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen, koska kummassakaan asumismuodossa asunnon hakijalle ei aseteta tulorajoja.
Rakennusala ahdingossa
Asuntoasioista vastaava ministeri Kai Mykkänen myöntää, että rakentamisen suhdannetilanne on haastava, eikä sen parantamiseksi ole olemassa taikasauvaa.
”Tärkein asia, mitä ympäristöministeriössä voidaan tehdä, on vaikuttaa rakennuskustannusten hintaan muun muassa keventämällä rakentamisen normeja, helpottamalla kaavoitusta ja luomalla edellytyksiä myös markkinaehtoisen vuokratuotannon kasvulle”, toteaa Mykkänen.
”Keskeistä olisi, että maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset saadaan tänä talvena nopeasti aikaan, että kaupungit omilla työkaluillaan vauhdittaisivat rakentamista vaikeassa suhdannetilanteessa. Jos näin tapahtuu, voisimme saada jo ensi vuoden aikana kuokkaa maahan uusien asuntojen osalta.”
Asuntotuotannon kasvattamista haastavat rakennusalan laskusuhdanteen ohella myös haasteet kaavoituksen keventämisessä sekä lainojen korkea korkotaso. Mikäli keinoja asuntotuotannon tukemiseen ei löydetä, voi riskinä olla asumisen hintojen kohoaminen sekä rakennusalan työttömyyden syveneminen.
Nyt täytyy selvittää, mitkä ovat 2020-luvun tarpeet ARA-järjestelmälle.
Työryhmä etsii ratkaisuja ARA-tuotannon asemaan
Ministeri Mykkänen on asettanut neljän selvityshenkilön työryhmän, jonka tehtävänä on etsiä tehokkaita välineitä muun muassa siihen, miten asumisen kohtuuhintaisuuteen voidaan vaikuttaa. Työryhmän tavoitteena on myös miettiä ARA-tuotannon pidemmän aikavälin roolia ja etsiä sopiva suhde asumistuen ja asuntojen tuotantotuen välillä.
”Olen antanut työryhmälle mandaatin miettiä asiaa siltä näkökulmalta, että jos ARA perustettaisiin nyt, minkälaisia välineitä tarvittaisiin tämän päivän ongelmiin. Pitkä ja lyhyt korkotukimalli, takauslainat ja asumisoikeusjärjestelmä ovat syntyneet kukin omalla historiallisella ketjullaan, ja niissä on omat etunsa ja ongelmansa. Nyt täytyy selvittää, mitkä ovat 2020-luvun tarpeet järjestelmälle”, esittää Mykkänen.
Mykkänen tunnistaa tarpeen asumisen kohtuuhintaisuudelle myös tulevaisuudessa.
”On tietysti suhteellista, onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi. Jos vertaa Tukholmaan, niin siellä tilanne on asumisen hinnan osalta vielä huonompi. Uskon, että voimme päästä tilanteeseen, jossa vuokra-asuminen muuttuu yleisemmäksi, joustavammaksi ja edullisemmaksi kuin nyt. Mutta kun ihmiset pakkautuvat Helsinkiin ja muutamille muille paikkakunnille, se tekee väistämättä asumisesta kallista. En usko, että asumisen kalliista hinnasta sinällään päästään, mutta on tärkeää panostaa, että meillä olisi jollain lailla kohtuuhintaisuutta”, toteaa Mykkänen.
Asumisoikeusasuminen harvempien herkuksi
Kaupungistuminen pitää asumisen hintaa kasvukeskuksissa korkealla. Esimerkiksi Helsinkiin arvioidaan muuttavan noin satatuhatta uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Onkin erikoista, että toimiva asumisoikeusasuntojen tuotantoprosessi halutaan lakkauttaa. Lakkautuspäätöstä ministeri perustelee valtiontaloudellisella riskillä.
”Asoasumiseen on muodostumassa valtiovarainministeriön mukaan paisuva riskikeskittymä, kun niitä ei pysty panttaamaan ikuisen luovutuskiellon vuoksi. Perustuslakivaliokunta esti luovutuskiellon kumoamisen taannoin asolain uudistuksen yhteydessä. Kiinteistöjä ei pystytä esimerkiksi peruskorjaamaan asianmukaisesti, kun kiinteistöjä ei voida käyttää lainojen vakuutena. Varmasti osa yhtiöistä pystyy asian hoitamaan, mutta siinä on keskittymä riskissä. Myös tuetun rakentamisen piirissä olevat tunnistavat tämän riskin ja siksi lakia yritettiin muuttaa”, kertoo Mykkänen.
Asumisoikeusasuntoja omistavat isot yhtiöt, kuten Asuntosäätiö, eivät tunnista ministerin esittämää korjausrakentamisen rahoitusriskiä. Kiinteistöt ja asunnot on saatu korjattua asianmukaisesti valtion tukemin lainoin, joiden tukea nykyinenkin hallitus aikoo jatkaa. Asumisoikeusasunnot sijaitsevat pääosin niin hyvillä paikoilla, ettei tyhjäkäytön arvioida aiheuttavan taloudellisia ongelmia tulevaisuudessa. Lisäksi tasausjärjestelmän avulla heikomman kysynnän alueiden asunnot saadaan pidettyä kannattavina.
On tärkeää panostaa siihen, että asumisessa olisi tulevaisuudessakin kohtuuhintaisuutta.
Hallituksen perustelut ontuvat
Asojärjestelmä halutaan jäädyttää nykyiseen noin 50 000 asunnon kantaan. On kuitenkin tosiasia, että asoasunnot ovat erittäin kysyttyjä työssäkäyntialueilla erityisesti niiden ihmisten keskuudessa, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa, vaikka niin haluaisivat. Suurin osa suomalaisista haluaa edelleen asua omistusasunnossa, mutta yhä harvemmalla on siihen mahdollisuutta.
Asukkaat arvostavat asumisoikeusasuntojen tuomaa pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta sekä mahdollisuuttaan vaikuttaa asumiseensa. Alhainen asukasvaihtuvuus luo turvallisuuden tunnetta luovia pysyviä asuinyhteisöjä.
Asumisoikeusasuntojen tuotannon lopettaminen vaikeuttaa myös alueellisen eriarvoistumisen eli segregaation torjuntaa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki oli päättänyt korvata lakkautetun Hitas-tuotannon asumisoikeusasuntotuotannolla. Erityisesti Helsingissä asumisoikeusasunnot ovat olleet toimiva asumismuoto segregaation ehkäisyssä.
Uusi asumisen välimalli kehitteillä
Asumisoikeusmallin perusidea ymmärretään Orpon hallituksessa, minkä vuoksi vuokra- ja omistusasumisen väliin halutaan kehittää uusi vapaarahoitteinen malli. Myös tätä uutta mallia pohditaan Mykkäsen perustamassa työryhmässä.
”Voi olla tarvetta muulle välimuotomallille tai mallille, joka johtaa vuokra-asumisesta omistusasumiseen. Katsotaan nyt sitten, millä mallilla mennään eteenpäin. Jos löytyy hyvä malli, se on tarkoitus laittaa tällä vaalikaudella liikkeelle”, sanoo Mykkänen.