Rakennuttajalla suuri merkitys harmaan talouden torjunnassa
Rakennusteollisuudessa harmaa talous on ollut suuri ongelma takavuosina. Sillä on ollut ja on yhä edelleen monta ilmenemismuotoa. Yleisintä on maksaa palkkoja pimeästi eli veroja kiertäen, vakavimmillaan siinä on jopa ihmiskaupan piirteitä.
”Harmaata taloutta on saatu hyvin kuriin nykyisillä työkaluilla kuten työntekijän veronumerojärjestelmällä ja kuvallisen henkilökortin vaatimisella tai tilaajan velvollisuudella ilmoittaa verottajalle kaikki hankkeen toimijat. Rikollisista on kuitenkin tullut entistä juonikkaampia, ja siksi pitää olla jatkuvasti hereillä”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja Kim Kaskiaro.
Myös yhteiskunnan kehittämät hyvät toimintatavat synnyttävät uusia rikosten ilmenemismuotoja. Esimerkiksi kevytyrittäjyys mahdollistaa monelle itsenäisen yritystoiminnan, mutta altistaa kielitaidottomat vierastyöläiset ihmiskaupan piirteitä sisältävään toimintaan.
”On tullut ilmi tapauksia, joissa urakoitsija on muuttanut ulkomaisten työntekijöiden sopimukset kevytyrittäjyydeksi, mutta palkkaa ei ole nostettu. Työntekijät eivät ole ymmärtäneet, mitä ovat sopineet, eivätkä pysty sitten maksamaan omia verojaan tai eläkemaksujaan”, kertoo Kaskiaro ja harmittelee, että ilmiöön on melko vaikea puuttua, jos asiasta ei tule osallisten ilmoitusta. Yleensä tapaukset tulevat ilmi vasta, jos esimerkiksi palkkoja jää maksamatta.
Kyse laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta
Nykyään yritykset Asuntosäätiön tapaan velvoittavat yhteistyökumppanit kuulumaan esimerkiksi Vastuu Group -palveluun, joka varmistaa, että yritys on hoitanut yhteiskunnalliset velvoitteensa. Harmaassa taloudessa onkin kyse laajasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, ei pelkästään valtion verotulojen saamatta jäämisestä.
”Vaikka palkan maksaminen verotta tuntuu ehkä yksittäin pieneltä asialta, se täytyy laittaa kuriin, ettei toimintatavan sallimisesta lähde purkautumaan vyörymä, jolla onkin jo suuri merkitys. Jos oikein tekemisen idea kadotetaan, rapautetaan moraalia, mikä puolestaan vaikuttaa kaiken tekemisen laatuun ja lopulta myös esimerkiksi eläkejärjestelmän sakkaamiseen”, selventää Kaskiaro ja korostaa, että rehellisyys, turvallisuus ja työn laatu kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.
Tekemisen laatu on rakennusalalla ehdottoman tärkeä asia, sillä kyse on muun muassa ihmisten asumisterveydestä. Harmaa talous vääristää myös alan kilpailua ja vaikuttaa alan maineeseen.
On selvää, että yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitava toimija on tarjoamallaan hinnalla heikommassa asemassa kuin yritys, joka ei velvoitteita hoida.
”Se ei ole reilua, eikä oikein. Ja kun alalle halutaan osaavaa työvoimaa, on tärkeää, että alan maine on hyvä. Julkikuva ei kestä ajatusta rosvojen paratiisista.”
Tilaajat paljon vartijoina
Kaskiaro toteaa hankkeiden tilaajien olevan paljon vartijoina harmaan talouden torjunnassa.
”Tilaaja määrittelee hankkeessa hyvin pitkälle sen, miten urakoitsija toimii. Siksi tilaajan pitää olla ryhdikäs näissä asioissa ja hankekohtaisesti miettiä yhdessä urakoitsijan kanssa, miten varmistetaan, että työmaalla ei esiinny harmaata taloutta.”
Asuntosäätiö velvoittaa urakoitsijat noudattamaan uudistuotanto- ja peruskorjaushankkeissa tilaajavastuulain sekä Asuntosäätiön omien määräyksien ja ohjeistuksien noudattamista. Myös aliurakoinnin käyttäminen työmailla on säädelty. Määräysten noudattamista valvotaan aktiivisesti.
Torjuntatyöllä yllättäviä esteitä
Harmaan talouden torjunta perustuu tänä päivänä etukäteisvalvontaan, mikä sekin vaatii luottamukseen perustuvaa arvomaailmaa. Torjuntatyötä on viime vuosina helpottanut tietotekniikan kehittyminen, eikä verovelkatodistusten kaltaisten todistusten tulostustehtailu ole enää mahdollista. Viime vuosina on kuitenkin ilmentynyt yllättävä este torjuntatoimille, nimittäin tietosuoja.
”Tietosuoja on tänä päivänä esteenä viranomaisten välisessä tietojen jakamisessa. Se pitäisi ehdottomasti saada sujuvammaksi niin, että poliisilla olisi oikeus saada esimerkiksi verottajalta syvempää verotietoa kuin pelkät yleiset tiedot”, toteaa Kaskiaro.
Paatuneet rikolliset käyttävät tietosuojaoikeuksiaan hyväksi, mikä hankaloittaa torjuntatoimia.
Myös viranomaisten resurssointia pitäisi Kaskiaron mielestä lisätä.
”Kun resursseja ei ole riittävästi, rikoksien tutkinta ja tuomiot vievät aikaa ja rikolliset pystyvät jatkamaan toimintaansa. Mitä nopeammin tekijät saadaan tuomituiksi, sitä nopeammin saadaan myös yhteiskunnalle tuloja.”
Ulkomaalaisen työvoiman tuloon varauduttava
Suomi tarvitsee monen asiantuntijan mielestä tulevaisuudessa entistä enemmän ulkomaista työvoimaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Työvoiman maahantulo vaatii kuitenkin ennakoivia toimenpiteitä, jotta turvataan sekä työntekijöiden että yhteiskunnan edut.
”Olemme yhdessä Rakennusliiton kanssa pohtineet, että alalle tarvittaisiin palkanmaksurekisteri, josta kävisi ilmi palkanmaksutiedot. Sitä kautta pystyttäisiin hoitamaan myös sosiaaliturva-asiat. Myös ulkomaisten työntekijöiden pitäisi rekisteröityä siihen heti maahan tullessaan. Järjestelmän pitäisi kuitenkin olla helppo ja yksinkertainen, jotta sen kautta pystyttäisiin viemään massoja läpi. Pyrimme saamaan mallin mukaan tulevaan hallitusohjelmaan”, kertoo Kaskiaro.