Turvallisuus on muutakin kuin puolustuspolitiikkaa

Suna Kymäläinen korostaa, että hyvinvointiyhteiskuntamme on perustunut kansalliseen eheyteen eli että kaikilla on tasavertainen tunne tarpeiden huomioon ottamisesta. Esimerkiksi asumistukijärjestelmä on aikoinaan otettu käyttöön, jotta myös pienituloisilla ihmisillä olisi mahdollisuus hyvään asumiseen maassa, jossa jokainen tarvitsee jo pelkästään sääolosuhteiden vuoksi säällisen asumuksen. 

”Nyt ei ole loppuun asti mietitty, mistä leikataan, kun asumistuesta lähdettiin leikkaamaan. Asumistuki on pitkäkestoinen sosiaalituen malli, joka luo elämään vakautta ja helpottaa esimerkiksi työnhakua. Liian moni joutuu nyt elämään taloudellisessa epävarmuudessa ja hakemaan kuukausittain toimeentulotukea, mikä vie aikaa ja energiaa sekä lisää viranomaistyön tarvetta eli kasvattaa kuluja toisessa päässä”, toteaa Kymäläinen, joka on Asuntosäätiön valtuuskunnassa Vuokralaiset ry:n edustajana. 

Vuokralaiset ry on vastikään esittänyt, että asumistuen ja muiden sosiaalitukien leikkaamisesta tehdään vaikutusarviointi ja tarvittaessa muutetaan päätöksiä. Kymäläinen kiertää parhaillaan eurovaaliehdokkaana vaalikenttiä ja on nähnyt, miten sosiaalitukien leikkaukset ovat jo kansaan vaikuttaneet. 

”Ilmapiiri vaalikentillä on selvästi tulehtunut, ihmiset ovat ahdistuneita ja näköalattomia, ja myös vihaisia. En ole koskaan aiemmin 13-vuotisella kansanedustajaurallani saanut perheellisiltä soittoja niin paljon kuin nyt. Ihmisillä on taloudellisesti todella tiukkaa ja he pelkäävät menettävänsä kotinsa, joka on ihmiselle tärkeä turvasatama”, kertoo Kymäläinen ja on huolissaan mitä epäoikeudenmukaisuuden tunteen lisääntymisestä seuraa.   

”Suomessa ei ole koskaan tehty näin kahtia jakavaa politiikkaa, ja tämä tulee todennäköisesti järkyttämään meidän sisäistä rauhaamme. Euroopassa jo nähdään, kuinka epäreiluuden tunne on kasvanut liian korkeaksi, ja siitä on tullut sisäisen turvallisuuden riski. Kouluttamattomuus ja toimeentulovaikeudet antavat kasvutilaa ääriliikkeille, jotka saavat käyttövoimansa ihmisten vihasta ja toivottomuudesta”, painottaa Kymäläinen. 

Sekä Vuokralaiset ry:n että Asuntosäätiön luottamustoimissa Kymäläinen on saanut perehtyä jo pitkään ara-asumisen asioihin. Asumismuotojen moninaisuuteen ja niiden tarpeellisuuteen hän on perehtynyt myös yksityishenkilönä. Kymäläisen pariskunta myi kolme vuotta sitten Ruokolahdelta omakotitalonsa muuttaakseen asumisoikeustaloon Lappeenrantaan, jonne kaksi nuorinta heidän neljästä lapsestaan muutti opiskelemaan.  

”Olen omassa elämässäni saanut todeta, kuinka hyvä asia on, että meillä on Suomessa valtiontukemaa asuntotuotantoa. Ilman sitä meille ei välttämättä olisi ollut tarjolla isoa perheasuntoa kolmen sukupolven asumismallillemme elämäntilanteessa, jossa ei ole järkevää ostaa omistusasuntoa. Olemme mieheni kanssa tyttäremme vauvan oheishuoltajia ja nyt voimme tukea nuorta äitiä yksinhuoltajan tehtävissä”, kertoo Kymäläinen ja korostaa ara-asumisen merkitystä markkinoilla. 

”Ara-asumisella on äärimmäisen iso merkitys, koska sillä pystytään turvaamaan kohtuuhintainen ja laadukas asuminen kaikille ihmisille. Markkinat eivät pysty tarjoamaan asumista siihen hintaan kuin suurella osalla ihmisiä on mahdollisuus maksaa asumisesta. Nyt tehdyt leikkaukset myös tuotantotukien myöntämiseen tulevat näkymään asuntopulana lähivuosina ja nostamaan edelleen asumisen hintaa”, toteaa Kymäläinen. 

Kevään kehysriihessä minimoitiin erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen valtion tuki, mikä vaikuttaa muun muassa opiskelijoille, ikäihmisille ja vammaisille suunnattujen asuntojen tarjontaa merkittävästi. 

Jo aiemmin on päätetty uusien asumisoikeusasuntojen valtion tuen lakkauttamisesta vuoden 2026 alusta. Kymäläinen pitää päätöstä erittäin huonona. 

”Aso-asuntojen turvin ihmisille saadaan hyvä vaihtoehto oman tarpeen mukaiseen asumiseen ja porras myös oman asunnon hankintaan. On myös rakennusteollisuuden katastrofaalisen tilanteen takia erittäin erikoista, että aso-tuotanto halutaan lakkauttaa”, toteaa Kymäläinen. 

Asumisoikeustuotannon valtion tuen lakkauttamista ovat kritisoineet asuntotuottajien lisäksi myös kasvukeskukset. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen toteaa Asuntosäätiön artikkelissa, että aso-tuotanto on ollut pääkaupungillemme keskeinen työkalu segregaation torjumisessa. 

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ajaa Kymäläistä myös europarlamentaarikoksi, mutta hän haluaa nostaa EU:n tietoisuutta myös Itä-Suomen merkityksestä. Kymäläinen on rajaupseeriperheen tyttärenä ja alueella vaikuttaneena poliitikkona hyvin tietoinen siitä, mistä asioista turvallisuudentunne syntyy. Kodin luoman turvallisuuden tunteen lisäksi tarvitaan totta kai myös laajempia toimia, puolustuspolitiikan lisäksi elinkeinopoliittisia toimia. 

”EU:n ja Venäjän rajasta kaksi kolmasosaa on Suomen ja Venäjän välillä. Itä-Suomen elinvoimaisena pitäminen on keskeinen turvallisuuskysymys, sillä tähänkin saakka alueen ihmiset ovat olleet olennainen rajavartioinnin osa ilmoittaessaan rajanylittäjistä viranomaisille. On tärkeää, että paikallisilla säilyy halu ja mahdollisuus elää alueella. Tällä hetkellä Venäjän käymän hyökkäyssodan takia esimerkiksi turismi ja puuteollisuus kärsivät merkittävästi pakotetoimista. Elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet täytyy ottaa nykyistä paremmin huomioon, jotta ihmisillä on töitä tehtäväksi jatkossakin ja siten elämisen perusedellytykset kunnossa.” 

Rajaturvallisuuden tärkeys tulee Kymäläisen mukaan tulevaisuudessa vain kasvamaan. 

”Tähän kysymykseen liittyy myös esimerkiksi ilmastonmuutos, jonka myötä Afrikan kuivuus ja nälkä tuottaa pakolaisia ja heiluttaa Euroopan turvallisuutta. Tässä tilanteessa pitäisi sotaisen keskusteluretoriikan sijaan vahvistaa niitä elementtejä, joilla saadaan sisäinen turvallisuudentunne kasvamaan. Meidän tulisi pitää huolta siitä, että kansamme ei jakaudu epäoikeudenmukaisuuden kokemisen myötä kahtia”, korostaa Kymäläinen.