Asokotien vastikkeet maltillisia – Näin ne ovat kehittyneet
Kaikki Asuntosäätiön asoasujat tietävät viimeistään tämän lokakuun lopussa, paljonko käyttövastike on ensi vuonna. Korotuksia ei vuoden mittaan ole luvassa, eikä ylimääräisiä vastikkeita peritä.
”Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojen käyttövastike määrittyy omakustannusperiaatteella eli toteutuneiden kustannusten perusteella”, Asuntosäätiön talousjohtaja Matti Pasanen kertoo.
Vuoden 2023 alussa Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojen käyttövastike nousee keskimäärin 4,3 prosenttia. Keskimääräinen käyttövastike on korotuksen jälkeen 12,74 euroa neliöltä kuukaudessa. Esimerkiksi 60 neliön asunnossa korotus tarkoittaa keskimäärin noin 32 euron hinnannousua kuukaudessa.
”Korotus on varsin maltillinen. Euroalueen inflaatio on noin 10 prosenttia ja korot nousussa. Meillä on tarvittaessa kassassa puskuria. Ensi vuosi eletään tällä korotuksella, ja tilanne arvioidaan uudelleen vuoden päästä”, Pasanen toteaa.
Jos alijäämää syntyy, eli korotus ei riitä kattamaan hintojen nousua, käyttövastikkeiden hintaa voidaan joutua korottamaan jälleen seuraavalle vuodelle.
Kun Asuntosäätiön käyttövastikkeiden nousua tarkastelee pidemmältä ajalta, käyrän näkee nousevan hyvin hitaasti.
Kymmenessä vuodessa keskimääräinen käyttövastikkeen neliöhinta on noussut vajaat 1,3 euroa.
Muutamina vuosina käyttövastikkeiden keskimääräinen hinta on jopa laskenut. Näin on voinut käydä esimerkiksi korkojen laskun tai kassaan kertyneen ylijäämän takia.
Asukas voi vaikuttaa hoitovastikkeeseen
Asuntosäätiön asoasukkaiden käyttövastike muodostuu kahdesta osasta: perusvastikkeesta ja hoitovastikkeesta. Perusvastikkeen osuus on noin 80 prosenttia ja hoitovastikkeen 20 prosenttia.
Perusvastikkeella katettavia kuluja ovat esimerkiksi lainojen hoitokulut, tontinvuokrat, kiinteistövero ja korjauskulut. Perusvastike tasataan Asuntosäätiön kaikkien 16 700 asumisoikeusasunnon kesken. Lue lisää vastikkeista.
Hoitovastike on kohdekohtainen eli se koostuu kyseisen talon kuluista. Siihen jokainen asukas voi vaikuttaa esimerkiksi vedenkulutuksen ja energiansäästön kautta.
”Energiansäästöstä ei ole juurikaan puhuttu kymmeneen vuoteen. Se ei ole ollut muodikas aihe. Nyt se on syytä ottaa taas puheeksi”, Asuntosäätiön asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala toteaa.
Pitämällä huonelämpötilansa kohtuullisena ja käymällä suihkussa nopsasti asoasukas osallistuu kaikkien yhteisiin energiansäästötalkoisiin ja pienentää samalla tulevaa hoitovastikettaan.
”Asukkaat maksavat itse huoneistokohtaisesta sähköstä, ja siinäkin kannattaa pohtia kulutustaan. Jos esimerkiksi kylpyhuoneessa on lattialämmitys, voi miettiä, tarvitseeko lattian olla kuuma vai riittääkö, että se ei tunnu kylmältä”, Rintala neuvoo.
Asuntosäätiössä järkevään energiankulutukseen on kiinnitetty huomiota jo pitkään. Monissa kohteissa on älykäs lämmönsäätöjärjestelmä, joka ottaa huomioon asunnon todellisen lämpötilan ennusteiden sijaan. Energiankäyttöä on optimoitu, ja öljylämmityskohteista on siirrytty maalämpöön jo 2010-luvulla. Muutamissa kohteissa on hyödynnetty uusiutuvaa energiantuotantoa, kuten aurinkosähköä.
Asokodeissa viihdytään entistä pidempään
Huolestuttavien talousuutisten keskellä asumiskulujen hallittavuus on monelle entistä tärkeämpi asia.
Kustannusten nousu ajaa tällä hetkellä ihmisiä pois erityisesti sähkölämmitteisistä omakotitaloista. Moni saattaa uutta asumismuotoa pohtiessaan päätyä asumisoikeusasumiseen, jonka kulut voi ennakoida hyvin.
”Asoasumista pidetään turvallisena ja helppona asumismuotona, ja se onkin entistä suositumpaa. Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojen käyttöaste on peräti 98,4 prosenttia ja vuosittainen asukkaiden vaihtuvuus 14,3 prosenttia. Asumisajat ovat pidentyneet”, Kimmo Rintala kertoo.
Tilaa uutiskirjeemme
Tilaamalla uutiskirjeemme saat suoraan sähköpostiisi vinkkejä asumiseen sekä uusimmat tiedot eduista ja palveluistamme.