Historia

Vastuullisuusohjelma valmistui, ja se ohjaa Asuntosäätiön vastuullisuustyötä ja toimenpiteitä sidosryhmien odotusten täyttämiseksi. Keskiössä on Asuntosäätiön alkuperäinen tehtävä ja vastuullisuusohjelman päämäärä: Hyvä koti kaikille. Ohjelma on sidottu YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin, joita Asuntosäätiö on sitoutunut tukemaan. 

Asuntosäätiö käynnisti asumisoikeuskohteissaan mittavan, kymmenvuotisen peruskorjaushankkeen, jonka aikana yhteensä noin 15 000 asuntoa käy läpi perusteellisen viihtyvyysremontin. 

Vuoden 2020 alussa valmistui Espoon ensimmäinen puukerrostalo Tapiolaan. Vuonna 2022 Asuntosäätiölle valmistui Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut asumisoikeuskohde Espoon Karakallioon.

Asuntosäätiö osti Asokodit vuonna 2014, jolloin toiminta kotien tarjoajana laajeni pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi ja asuntojen määrä moninkertaistui. Asuntosäätiön tuotannon painopiste oli asumisoikeusasunnoissa ja uudiskohteet keskittyivät pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Lahteen. Asuntosäätiölle uusina alueina mukaan tulivat Helsingin Kruunuvuorenranta sekä Vantaan Kivistö ja Keimolanmäki.

Uusia kohteita rakentui muun muassa Espoon Saunalahdessa ja Suurpellossa, Helsingin Alppikylässä ja Arabianrannassa, Vantaan Leinelässä ja Ulrikanpuistossa.  

Suurimmat asumisoikeusasumista tarjoavat yhtiöt yhdistivät asuntokantansa. Syntyi uusi yhtiö, Suomen Asumisoikeus Oy, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Asokodit.  

Asumisoikeusjärjestelmä eli ensimmäiset kymmenen vuottaan olemassaolonsa vakiinnuttamisen aikaa. Järjestelmän tarpeellisuutta epäiltiin monilta tahoilta, mutta asumisoikeusasuntoihin oli paljon hakijoita.

Suomen ensimmäiset asumisoikeusasunnot valmistuivat Rovaniemen Sudentielle syksyllä 1991. 

1990-luvulla Asuntosäätiö lähti mukaan kehittämään Tuusulan Klaavonkallion aluetta puutarhakaupungin suuntaviivojen mukaan. Suunnittelussa kiinnitettiin erityishuomiota arkkitehtuurin, rakennusryhmien ja istutusten vaikutukseen alkuperäiseen maisemaan. Asuntosäätiö rakennutti Tuusulan Hyrylään noin 600 rivi- ja kerrostaloasuntoa. 

Myös Espoon Leppävaaran alueen kehittäminen käynnistyi 90-luvulla. Hankkeiden tuloksena syntyi kaksi korttelia: toisen painopisteenä oli asukasyhteistyössä toteutettu sisäpiha ja toisessa paneuduttiin ekologisen asumisen ratkaisuihin.  

Espoon Kivenlahteen valmistuu Meritorni, tuolloin Suomen korkein asuinrakennus. 

Suomenlahden rannalle Siuntion Pickalaan suunniteltiin aikoinaan kokonaista kaupunkia, mutta alueesta muodostui lopulta monipuolinen asuin- ja vapaa-ajanalue.

Asuntosäätiö on 80-luvulta lähtien panostanut Pickalan suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja maisemointiin. Asetetut tavoitteet näkyvät mm. Golfkartanon ja Saunaniementiellä olevien rakennusten ja ympäristöjen huoliteltuna ja harkittuna kokonaisilmeenä.

Espoonlahden rannalle Kivenlahteen rakennettiin moderni merikaupunki, jossa luonnon elementit olivat vahvasti läsnä kaupunkisuunnittelussa. Kivenlahden suunnittelun tavoitteena oli luoda kaupunkimiljöö, joka kasvaa maaston, luonnon olosuhteiden ja ilmaston asettamista perusedellytyksistä sekä ihmisen perustarpeista.

Kivenlahti kehittyy edelleen kaupunkimaiseen suuntaan tulevan metron myötä. Valtaosa Kivenlahdesta on kuitenkin puistoa ja virkistysaluetta.

1960-luvulla Asuntosäätiö oli vakiinnuttanut asemansa yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan alalla. Tapiolan onnistuneen rakennuttamisen myötä Asuntosäätiö sai pyynnön rakentaa sekä Jyväskylään että Rovaniemelle uudet asuinalueet. Jyväskylän Viitaniemelle ja Rovaniemen Korkalorinteelle ryhdyttiin toteuttamaan puutarhakaupungin periaatteita noudattavia kaupunginosia samalla kun Tapiolan rakentamista viimeisteltiin.

Toiminta laajeni myös Espoossa, kun Asuntosäätiö hankki vuonna 1961 omistukseensa Stensvikin kartanon maat Espoonlahden rannalla. Alueen yleiskaavan teki Alvar Aalto, ja rakentaminen Soukassa alkoi vuonna 1967.

Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 vastaamaan asuntopulaan ja suunnittelemaan ja rakentamaan Suomen oloihin sovellettua ja kehitettyä puutarhakaupunkia, Espoon Tapiolaa.

Asuntosäätiö asetti Tapiolalle korkeat tavoitteet alusta lähtien, ja rakennutti alueelle myös kunnallistekniikan. Keskeisiä lähtökohtia olivat luonnonläheisyys, tasokas arkkitehtuuri ja toimiva yhdyskunta, jossa kaikilla yhteiskuntaluokilla olisi hyvä elää yhdessä.

Rakentamisessa keskityttiin erityisesti luonnon säilyttämiseen, viihtyisiin pihoihin ja kuluttajien tarpeita vastaaviin asuntoihin sekä lähialueen kattaviin palveluihin. Tavoitteena oli rakentaa alue, jossa yhdistyisivät kaupungissa ja maalla asumisen parhaat puolet.

Tapiolan ovat suunnitelleet Suomen parhaat arkkitehdit, joille kullekin annettiin omat kokonaisuutensa suunnittelua ja ideointia varten. Suunnittelu ja rakennuttaminen käynnistyi kokonaan yksityisin voimin, mutta on sittemmin jatkunut hyvänä yhteistyönä Espoon kaupungin kanssa.

Lue lisää: Mullistavia asumisaatteita