Artikkeli

Suomi on sukeltanut viimeisen kymmenen vuoden aikana väestökriisiin, jonka ratkaisun avaimet ovat syntyvyyden lisäämisessä ja työperäisessä maahanmuutossa. Asuminen on yksi keskeisiä syntyvyyteen vaikuttavia asioita, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin positiivisia näkymiä tulevaisuuteen.

Julkisen liikenteen maksuttomuuden vaikutuksia asumiseen ei ole Suomessa laajemmin tutkittu. Asialla voisi helsinkiläisten asiantuntijoiden mukaan olla pääkaupungissa vaikutuksia muun muassa asumisen tasa-arvoistumiseen, segregaatioon, elinkeinoelämän edistämiseen sekä vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Tallinnassa maksuttomuus on jo käytössä.

Kaupunkisuunnittelu on tänä päivänä vaativaa palapelin kokoamista. Huomiota vaatii ihmisten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi yhdistettynä taloudellisiin tekijöihin. Pelin monimutkaisuutta lisää se, että planeetan hyvinvoinnin edistämisen takia huteihin ei enää olisi varaa.

Asuntosäätiön toimintamalli on ainutlaatuinen suomalaisella kiinteistösektorilla. Kuuden yleishyödyllisen järjestön perustama asuntojen rakennuttaja- ja omistajayhteisö paalutti arvonsa jo vuonna 1951 vankalle tasavertaisuuden perustalle. Asuntosäätiön toimitusjohtajana 17 vuoden ajan toimineen Anja Mäkeläisen mukaan ihmisillä pitäisi jatkossakin olla asumisoikeusasumisen kaltaisia vaihtoehtoja hyvään asumiseen.

Asuntosäätiön perustajajärjestöihin kuuluva Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää hallituksen leikkauslinjaa lapsiperheiden kannalta lyhytnäköisenä, ja arvioi sen tulevan sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi koko yhteiskunnalle. Lapset pitäisi nähdä investointina, johon kannattaa satsata juuri nyt.

Asuntosäätiön valtuuskunnan jäsen ja kansanedustaja Suna Kymäläinen korostaa, että koti on turvallisuuden tunteeseen liittyvä perusasia, jonka merkitys on korostunut ulkoisen turvallisuuden horjumisen myötä. Asumiseen liittyvät leikkaustoimet rapauttavat turvallisuuteemme perusjalkaa.

Jokaisella, myös yksinasuvalla, tulisi arkkitehti Henna Helanderin mielestä olla kotonaan kaksi tilaa, jotta asunnossa on mahdollista elää hyvää ja palauttavaa arkea

Hypo toimitusjohtaja Ari Pauna ennakoi, että suomalaisille asuntomarkkinoille rantautuu seuraavaksi asuntoperintöjen isojako, joka vaikuttaa merkittävästi niiden dynamiikkaan ja erityisesti nuoremman väen mahdollisuuksiin valita asumismuotonsa.

Alueellisen eriarvoistumisen välttäminen lieveilmiöineen vaatii yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Kimmo Lapintien mielestä laaja-alaista sosiaalisten kysymysten ymmärtämistä. Hallitusohjelman kirjaukset uusien asumisoikeusasuntojen tuotannon lopettamisesta voivat olla viemässä asiaa huonompaan suuntaan.

Suomen hallituksella on luja usko siihen, että asumisen hinta kohtuullistuu riittävällä markkinaehtoisella asuntotuotannolla.