Artikkeli

Suomalainen asuntopolitiikka kaipaisi nyt kipeästi punaisen langan löytymistä. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen korostaa, että politiikan tempoilu voi johtaa ongelmien pahentumiseen.

Yhä useampi on huolissaan asumisen suunnasta Suomessa. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankaisen mukaan hallituksen omistusasumista painottava, markkinaehtoinen asuntopolitiikka heikentää tavallisen suomalaisen mahdollisuuksia hankkia omaan elämäntilanteeseen sopiva, pysyvä ja kohtuuhintainen koti.

Vantaan kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henriksson korostaa, että valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan kasvavilla kaupunkiseuduilla. Valtion tukeman asuntotuotannon alas ajaminen olisi myrkkyä suomalaiselle asuntopolitiikalle.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä antoi tammikuussa suosituksensa valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita harmittelee, että työryhmä ei ottanut asukkaiden maksukykyä huomioon esitystä tehdessään, ja että esitys ennakoi koko ara-tuotannon alasajoa.

Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka näkee esteettömyyden keinona saavuttaa yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Kyse on enemmän erilaisuuden suvaitsemisesta kuin rahasta, vaikka taloudellisestikin esteettömyys maksaa investointina itsensä takaisin.

Owal Group Oy toteutti vuoden 2024 aikana selvityksen, jossa tarkasteltiin yleisesti asumisoikeusasumisen merkitystä, toimivuutta ja kehittämistarpeita eri näkökulmista. Tuoreen selvityksen perusteella asumisoikeusasukkaat ovat pääosin tyytyväisiä asumiseensa. Aso-asumisessa arvostetaan erityisesti pysyvyyttä. Vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvaa hallintamuotoa pidetään edelleen tarpeellisena.

Suomi on sukeltanut viimeisen kymmenen vuoden aikana väestökriisiin, jonka ratkaisun avaimet ovat syntyvyyden lisäämisessä ja työperäisessä maahanmuutossa. Asuminen on yksi keskeisiä syntyvyyteen vaikuttavia asioita, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin positiivisia näkymiä tulevaisuuteen.

Julkisen liikenteen maksuttomuuden vaikutuksia asumiseen ei ole Suomessa laajemmin tutkittu. Asialla voisi helsinkiläisten asiantuntijoiden mukaan olla pääkaupungissa vaikutuksia muun muassa asumisen tasa-arvoistumiseen, segregaatioon, elinkeinoelämän edistämiseen sekä vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Tallinnassa maksuttomuus on jo käytössä.

Kaupunkisuunnittelu on tänä päivänä vaativaa palapelin kokoamista. Huomiota vaatii ihmisten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi yhdistettynä taloudellisiin tekijöihin. Pelin monimutkaisuutta lisää se, että planeetan hyvinvoinnin edistämisen takia huteihin ei enää olisi varaa.

Asuntosäätiön toimintamalli on ainutlaatuinen suomalaisella kiinteistösektorilla. Kuuden yleishyödyllisen järjestön perustama asuntojen rakennuttaja- ja omistajayhteisö paalutti arvonsa jo vuonna 1951 vankalle tasavertaisuuden perustalle. Asuntosäätiön toimitusjohtajana 17 vuoden ajan toimineen Anja Mäkeläisen mukaan ihmisillä pitäisi jatkossakin olla asumisoikeusasumisen kaltaisia vaihtoehtoja hyvään asumiseen.