Artikkeli

Hypo toimitusjohtaja Ari Pauna ennakoi, että suomalaisille asuntomarkkinoille rantautuu seuraavaksi asuntoperintöjen isojako, joka vaikuttaa merkittävästi niiden dynamiikkaan ja erityisesti nuoremman väen mahdollisuuksiin valita asumismuotonsa.

Alueellisen eriarvoistumisen välttäminen lieveilmiöineen vaatii yhdyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Kimmo Lapintien mielestä laaja-alaista sosiaalisten kysymysten ymmärtämistä. Hallitusohjelman kirjaukset uusien asumisoikeusasuntojen tuotannon lopettamisesta voivat olla viemässä asiaa huonompaan suuntaan.

Suomen hallituksella on luja usko siihen, että asumisen hinta kohtuullistuu riittävällä markkinaehtoisella asuntotuotannolla.

Helsingin kaupunki päätti korvata asunto-ohjelmassaan jo lakkautetun Hitas-tuotannon asumisoikeusasunnoilla – sitten hallitus päätti lakkauttaa asotuotannon. Kaupungilta puuttuu nyt todella tärkeä asuntopolittiinen työkalu. Kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen pelkää lyhyttempoisen asuntopolitiikan tuovan tullessaan isoja ongelmia.

Suomalaiset ovat vahvasti omistusasuntokansaa. Asumisoikeusasuminenkin on monelle nimenomaan astinlauta omaan asuntoon.

Tapiolan peruskiven muurauksesta tuli kuluneeksi 70 vuotta 5.9.2023. Merkkipäivää juhlistettiin peruskiven luona juhlapuheiden ja -esitysten siivittämänä.

Asumisoikeusasuminen on monille suomalaisille ainut keino saada oman asunnon pysyvyyttä vastaava kohtuuhintainen koti elämän eri vaiheissa. Asumisoikeusasuntojen tuotanto vastaa kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen kasvukeskuksissa esimerkiksi keskituloisten palkansaajien keskuudessa.

Toiset kokevat lähiötä kohtaan kotiseuturakkautta, kun taas toisille se näyttäytyy ongelmavyyhtinä. Tosiasia kuitenkin on, että suuri osa suomalaisista asuu lähiöissä, joiden kehittäminen on juuri nyt erittäin ajankohtaista.

Asuntosäätiö rakennuttaa Pohjois-Pasilan Postipuistoon 89 uutta asumisoikeuskotia osoitteeseen Kuormakatu 6. Puurakenteinen asuinkortteli valmistuu vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Lahden kaupungin rakennustarkastaja Juhani Pirinen haastaa suomalaisen rakennusteollisuuden hyppäämään pois 70-luvun rakentamisen mallista. Tulevaisuuden rakennukset pitäisi suunnitella ja rakentaa siten, että ne ovat korjattavissa.