Artikkeli

Koska Suomessa kannustetaan ensisijaisesti omistusasumiseen ja asuminen on kallista, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme kyseenalaistaa maamme aseman sosiaalisen asumisen edelläkävijämaana.

Kiertotalous tulee kasvamaan rakentamisessa kohisten. Hyvä niin, sillä se on yksi merkittävä keino säilyttää elämänlaatu kohtuullisena.

Asuntosäätiö rakennuttaa Helsingin Puotilaan 45 asumisoikeuskotia vanhan ostoskeskuksen paikalle osoitteeseen Klaavuntie 13. Uusi asuinkortteli valmistuu syksyllä 2024.

Vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntojen rakentaminen samalle alueelle on olennainen osa suomalaista asuntopolitiikkaa. Tutkijan mukaan sekoittamispotentiaalia olisi enemmänkin, mutta ARA-vuokra-asuntokantaa ei pitäisi olla alueella liikaa. Myös segregaation juurisyihin pitäisi paneutua paremmin.

Asuntosäätiön tehtävänä on myös tulevaisuudessa tuoda asumiseen tavallisen ihmisen näkökulma. Toimitusjohtaja Esa Kankaisen mielestä kohtuuhintaisen asumisen tarjoajalle ja puolestapuhujalle riittää tehtävää edelleen.

Kolme neljästä suomalaisesta kokee olevansa onnellinen. Hyvä asia on myös se, ettei onnellisuus riipu Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan siitä missä asuu, kuinka paljon tienaa tai asuuko vuokralla, asumisoikeus- tai omistusasunnossa.

Sodan jälkeisen heikot asuinolosuhteet ja asuntopula toimivat sytykkeenä sille, että kuusi kansalaisjärjestöä – Invalidiliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, SAK, Virkamiesliitto (lakkautettu), Vuokralaiset ry ja Väestöliitto – päätyivät perustamaan Asuntosäätiön syksyllä 1951.

Näinä päivinä Asuntosäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta. Toiminta käynnistyi 1950-luvulla hyvin erilaisessa Suomessa, mutta kohtuuhintaisen asumisen tarjoajalle ja puolestapuhujalle riittää tehtävää edelleen.

Professori Arto O. Salonen näkee Asuntosäätiön toiminnassa pyrkimystä taata arvokas elämä kaikille. Yhä useampi ihminen etsii elämäänsä merkityksellisyyttä ja haluaa olla sellaisessa toiminnassa mukana. – Kyllä varsin nopeasti oivaltaa, että taustalla on jotain ylevää; halua luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta ja tahtoa asettua niiden puolelle, jotka ovat haavoittuneemmassa asemassa kuin muut, luonnehtii professori Arto O. Salonen Asuntosäätiötä.

Asumisen jatkuva kallistuminen kasvukeskuksissa on tuottanut yhä pienempiä asuntoja viime vuosina. Vaarana on, että liiallinen tehokkuusajattelu jyrää viihtyvyyden, joka vaikuttaa monella tavalla ihmisten hyvinvointiin ja jopa syntyvyyteen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi ja asumiseen liittyvät asiat kuuluvat olennaisena osana tuon tavoitteen keinovalikoimaan. Siksi MLL on myös yksi Asuntosäätiön perustajajärjestöistä. Liiton asuntopoliittinen linjaus on hyvin