Artikkeli

Asumisen ratkaisut vaikuttavat monella tavalla hyvinvointiin, selviää Työterveyslaitoksen toteuttamassa ’Miten Suomi voi?’ -tutkimuksessa. Tutkimuksessa kartoitettiin korona-ajan vaikutuksia työhyvinvointiin.

Suomessa rakentamisen kiertotalous on vielä yllättävän vähäistä, vaikka meillä olisi kaikki elementit siihen, että voisimme olla kokoamme suurempi toimija maailmanlaajuisesti.

Laadukas asuminen on lapsen tasa-arvoisen elämän perusta.

Sosten pääekonomisti Anni Marttinen uskoo, että uusliberalistinen talouskasvun tavoitteleminen hinnalla millä hyvänsä on ohi. Katse kohdistetaan yhä enemmän oikeudenmukaisuutta korostaviin talousmalleihin, jotka haluavat löytää ympäristön ja ihmisen tasapainon. Myös asuntomarkkinat kaipaavat uudenlaista ajattelua.

Monimuotoinen viherrakenne palkitsee kaikkia: ihmistä yksilönä, elinkeinoelämää ja koko yhteiskuntaa ja ympäröivää luontoa. Meidän ihmisten pitää vain alkaa näkemään luonnon merkitys laajemmin, myös osana kaupunkikehitystä.

Asioihin vaikuttamisen mahdollisuus on keskeinen osa ihmisen hyvinvoinnin rakentumista, mikä on vihdoinkin ymmärretty myös Suomessa.

Koska Suomessa kannustetaan ensisijaisesti omistusasumiseen ja asuminen on kallista, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme kyseenalaistaa maamme aseman sosiaalisen asumisen edelläkävijämaana.

Kiertotalous tulee kasvamaan rakentamisessa kohisten. Hyvä niin, sillä se on yksi merkittävä keino säilyttää elämänlaatu kohtuullisena.

Asuntosäätiö rakennuttaa Helsingin Puotilaan 45 asumisoikeuskotia vanhan ostoskeskuksen paikalle osoitteeseen Klaavuntie 13. Uusi asuinkortteli valmistuu syksyllä 2024.

Vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntojen rakentaminen samalle alueelle on olennainen osa suomalaista asuntopolitiikkaa. Tutkijan mukaan sekoittamispotentiaalia olisi enemmänkin, mutta ARA-vuokra-asuntokantaa ei pitäisi olla alueella liikaa. Myös segregaation juurisyihin pitäisi paneutua paremmin.