Artikkeli

Sodan jälkeisen heikot asuinolosuhteet ja asuntopula toimivat sytykkeenä sille, että kuusi kansalaisjärjestöä – Invalidiliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, SAK, Virkamiesliitto (lakkautettu), Vuokralaiset ry ja Väestöliitto – päätyivät perustamaan Asuntosäätiön syksyllä 1951.

Näinä päivinä Asuntosäätiön perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta. Toiminta käynnistyi 1950-luvulla hyvin erilaisessa Suomessa, mutta kohtuuhintaisen asumisen tarjoajalle ja puolestapuhujalle riittää tehtävää edelleen.

Professori Arto O. Salonen näkee Asuntosäätiön toiminnassa pyrkimystä taata arvokas elämä kaikille. Yhä useampi ihminen etsii elämäänsä merkityksellisyyttä ja haluaa olla sellaisessa toiminnassa mukana. – Kyllä varsin nopeasti oivaltaa, että taustalla on jotain ylevää; halua luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta ja tahtoa asettua niiden puolelle, jotka ovat haavoittuneemmassa asemassa kuin muut, luonnehtii professori Arto O. Salonen Asuntosäätiötä.

Asumisen jatkuva kallistuminen kasvukeskuksissa on tuottanut yhä pienempiä asuntoja viime vuosina. Vaarana on, että liiallinen tehokkuusajattelu jyrää viihtyvyyden, joka vaikuttaa monella tavalla ihmisten hyvinvointiin ja jopa syntyvyyteen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi ja asumiseen liittyvät asiat kuuluvat olennaisena osana tuon tavoitteen keinovalikoimaan. Siksi MLL on myös yksi Asuntosäätiön perustajajärjestöistä. Liiton asuntopoliittinen linjaus on hyvin

Esteettömyys on osa laadukasta ja käyttäjälähtöistä suunnittelua, asumisen perusasia, joka lisää asumisen turvallisuutta, toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Se luo myös pohjan yhdenvertaisille valinnan mahdollisuuksille. – Esteettömät ja toimivat tilat auttavat kaikkien asukkaiden elämää ja antavat mahdollisuuden valita omien tarpeiden mukaisen asunnon ja siten toteuttaa itseään myös asuinpaikan valinnassa, toteaa Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen. Esteettömyyden merkitys voi

Vaikka vuokra-asuminen yleistyy koko ajan, yhä edelleen asumismuotoa vaivaa imago-ongelma. Vuokralaiset kokevat, että vuokralla asuminen on aina jollain lailla väärä tapa asua. Edunvalvonnan haasteena on myös kallis asuminen.  Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on hoitanut vuokralaisten edunvalvontatehtäviä jo yli 30 vuotta. Sinä aikana asuntomarkkinoilla on tapahtunut paljon eli hiljaista tietoa asumisen asioista on kertynyt reppuun melkoisesti. Hän on ollut pitkään

Kotkan Sapokan vesipuistolla ja Asuntosäätiön ensimmäisellä hankkeella Tapiolalla on muutakin yhteistä kuin vain kaunis ja vehreä kaupunkimiljöö. Molempien rakentamiseen tarvittiin sinnikkyyttä, luovuutta ja periksi antamattomuutta. Sapokan vesipuiston isän Heikki Laaksosen mukaan ymmärrys viherympäristön merkityksestä kertoo elintason ja sivistyksen tasosta. Sodanjälkeinen Suomi sinnitteli pitkään toimeentulon parissa ja ympäristön kohentaminen koettiin lähinnä turhakkeeksi. Siihen nähden Heikki Laaksonen

Pullerikinahteen lapsiperheelliset antavat asuntojen suunnittelijoille ja rakennuttajille ideoita asumisen arjen helpottamiseen. Terveisiä saavat myös päättäjät, jotka haluavat Suomeen syntyvän lisää lapsia. Tampereen Pullerikinahteen asumisoikeustalon pihamaalla käy kuhina kesäkuisena keskiviikkoiltana. Jokainen perheellinen voi samaistua tilanteeseen, jossa kuuman kesäpäivän päätteeksi hiekkalaatikolla pörrää kymmenkunta alle kymmenenvuotiasta. Omat lapsensa jo aikuisuuteen saattaneelle toimittajalle meno nostaa muistojen hymyn huulille, mutta

Lapsiasiaivaltuutettu Elina Pekkarinen haluaa nostaa lapsuuden erityisyyden omaan arvoonsa. Se vaatii aikuisilta ymmärrystä antaa lasten osallistua asioiden suunnitteluun ja kykyä luoda yhteiskunta, jossa myös heikosti voiva vähemmistö saadaan voimaan paremmin. Elina Pekkarinen pitää asuntopolitiikkaa lasten kannalta vaativimpana politiikan lajina, sillä asuminen vaikuttaa olennaisesti elämän alkutaipaleen perusasioihin. – Lapset ovat myös todella paljon välittömän elinympäristön varassa.

Asuntopolitiikka on ihmisten tekemiä päätöksiä, joiden taustalle sosiologian professori Hannu Ruonavaara kaipaisi laajempaa tutkimustietoa. Ilman tutkittua tietoa tilaa jää helposti monenkirjaville väitteille ja päätöksenteko vaikeutuu. Kun Asuntosäätiö perustettiin 50-luvun alussa, Suomi oli sodanjälkeisen jälleenrakentamisen alkutaipaleella, siirtoväki asutettu ja aravajärjestelmä perustettu. Tuota aikaa seurasi suuri muutto, kun maaseudun väki siirtyi sankoin joukoin töihin kaupunkeihin ja asumaan