Artikkeli

Lapsiasiaivaltuutettu Elina Pekkarinen haluaa nostaa lapsuuden erityisyyden omaan arvoonsa. Se vaatii aikuisilta ymmärrystä antaa lasten osallistua asioiden suunnitteluun ja kykyä luoda yhteiskunta, jossa myös heikosti voiva vähemmistö saadaan voimaan paremmin. Elina Pekkarinen pitää asuntopolitiikkaa lasten kannalta vaativimpana politiikan lajina, sillä asuminen vaikuttaa olennaisesti elämän alkutaipaleen perusasioihin. – Lapset ovat myös todella paljon välittömän elinympäristön varassa.

Asuntopolitiikka on ihmisten tekemiä päätöksiä, joiden taustalle sosiologian professori Hannu Ruonavaara kaipaisi laajempaa tutkimustietoa. Ilman tutkittua tietoa tilaa jää helposti monenkirjaville väitteille ja päätöksenteko vaikeutuu. Kun Asuntosäätiö perustettiin 50-luvun alussa, Suomi oli sodanjälkeisen jälleenrakentamisen alkutaipaleella, siirtoväki asutettu ja aravajärjestelmä perustettu. Tuota aikaa seurasi suuri muutto, kun maaseudun väki siirtyi sankoin joukoin töihin kaupunkeihin ja asumaan

Elämme asumisen murrosvaiheessa, jota korona-aika on kirittänyt. Ihmisten hyvinvointi olisi otettava entistä enemmän huomioon myös kaupunkisuunnittelussa. Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen apulaisprofessori Venla Berneliuksen mukaan nopeasti kehittyvät kaupunkiseudut kaipaavat uudenlaista ajattelua, jossa asumista mietitään laajemmin hyvinvoinnin ja hauskan kaupunkielämän näkökulmasta. – Korona on korostanut laadukkaan lähiympäristön merkitystä. Jos etätöitä tehdään koronan jälkeen vaikka vain 15 prosenttia entistä

Maankäytön suunnittelu eli kaavoitus ei ole vain piirustuksia virkakoneiston uumenissa vaan se vaikuttaa käytännön elämäämme todella monella tavalla. Ja koska elämämme muuttuu jatkuvasti, myös kaavoituksen pitäisi pysyä nykyistä paremmin tarpeidemme tahdissa. Kävelet tutulla asuinalueella ja ihastelet taideteoksia asuintalojen yhteydessä. Todennäköisesti kyse on taidehankinnoista, jotka poliittiset päättäjät ovat määritelleet taloille hankittavaksi jo kaavassa. Tai kun ihmettelet

”Ihmisten tai yhteisöjen kiistakysymykset ovat harvoin yksinkertaisen mustavalkoisia, mutta ei niistä pidä myöskään tehdä liian monimutkaisia”, toteaa työyhteisösovittelun erityisosaaja Miriam Attias. Vastakkainasettelu on asia, johon meistä jokainen voi vaikuttaa kaikissa yhteisöissään. Vastakkainasettelu tuntuu lisääntyneen myös Suomessa. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on helppo saada aikaan kiihkeä myrsky vesilasissa mistä tahansa asiasta. Someraivoaminen tuntuu kärjistäneen myös kasvokkaista keskustelukulttuuria.

Yhteiskuntajärjestyksemme perustuu jatkuvaan taloudelliseen kasvuun. Meillä on sitä tavoitellessamme niin kiire, että emme ehdi kysyä, mihin sillä kasvulla pyrimme ja mitä haluamme elämältämme. Uskontotieteilijä Mikko Kurenlahti kannustaa kaikkia pohtimaan asiaa erityisesti kuluttamisen näkökulmasta uuden suunnan löytämiseksi. Pääset paremmin palkattuun työhön, jota varten koet, että sinun täytyy hankkia uusia vaatteita, ostaa parempi auto ja muuttaa suositulle

Millaisissa kodeissa ensimmäiset Asuntosäätiön asukkaat asuivat? Mikä 1950-luvulla oli asumisessa uutta ja edistyksellistä? Asuntosäätiön 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kotimaisema kurkistaa tämän vuoden numeroissa aiempien vuosikymmenten koteihin. Sotien jälkeen uusien asuntojen tuotanto oli Suomessa lähes täysin tyrehtynyt ja maassa vallitsi huutava asuntopula. Erityisen ahtaalla olivat lapsiperheet, joiden oli vaikea saada itselleen ylipäätään asuntoa – puhumattakaan kodista, joka olisi

Historia on osoittanut, että asuntosuunnittelu menee sykleissä. Arkkitehti Henna Helander uskoo, että nyt käynnissä oleva prosessiajattelu on kääntymässä suuntaan, jossa ihmisten todelliset tarpeet huomioidaan taas paremmin. Olet varmaan kuullut puhuttavan, kuinka jossain asunnossa on hyvä pohja, mutta oletko miettinyt mitä kaikkea se pitää sisällään? – Asunnon pitäisi olla valoisa. Hyvässä pohjassa asuntoon tulee valoa kahdesta

Asuinalueiden eriytyminen, segregaatio muuttuu ongelmalliseksi, kun elintasoerot kasvavat suureksi ja huono-osaisuuden keskittymät eriytyvät muusta yhteiskunnasta. Suomessakin eriytyminen on lisääntynyt, mutta tulevaisuuteen voidaan vielä vaikuttaa nyt tehtävillä päätöksillä. Segregaatiossa on kyse hyvin monisyisestä asiasta, johon vaikuttavat erityisesti elintasoon ja koulutukseen liittyvät tekijät ja valinnanmahdollisuudet. Segregaation seuraukset näkyvät kuitenkin asuinalueilla.  – Segregaatio on seuraus, ei syy, toteaa

Asuminen on paljon muutakin kuin asunto. Se on parhaimmillaan tunnetila, joka saa ihmisen viihtymään ja tuntemaan kuuluvansa johonkin. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoissa asuvat Kirsti Temmes ja Pentti Pönkkö korostavat yhteisöllisyyden olevan avainasemassa tuon tunnetilan syntymiseen, ja sen merkitys korostuu ikääntymisen myötä. Pohdimme Kirsti Temmeksen ja Pentti Pönkön kanssa Helsingin Kruunuvuorenrannassa Taubenkuja 4:n kerhohuoneella seniori-ikäisten asumistarpeita. Suomi ikääntyy