Kotimaisema

Kissat Nyyrikki (vas.) ja Pyllerö asuvat asokodissa Tampereella. Nyt topakka Pyllerö-tyttö kertoo, miten elämä soljuu Nyyrikki-kollin kanssa.

Kun asumisoikeuslaki uudistui vuonna 2022, asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa oman kotitalonsa asioihin parantui. Mihin kaikkeen voi vaikuttaa, ja miten pääsee mukaan asukastoimintaan?

Katja Ståhl asui teini-ikäisenä maalla ja lampsi naapureiden ovesta sisään melkein kuin kotiinsa. Keittiössä alkoi ihmeellinen seremonia.

Järjestysnumerosta on tähän asti pystynyt päättelemään, kuinka kauan asumisoikeusasunnon saaminen saattaa kestää. Asumisoikeuslain uudistuksen jälkeen vastaava päättely ei ole helppoa. Miksei?

Moni meistä joutuu joskus pohtimaan, miten puuttua naapurista kuuluvaan meteliin. Naapurin lasten mekastukseen väsynyt asukas kysyi Väestöliiton asiantuntijalta, miten meteliä voi hillitä hienotunteisesti.

Kun Heidi Haapaviita tulee kylään, Nina Sacherin ei tarvitse kehottaa olemaan kuin kotonaan. Heidi piipahtaa Ninalla kylässä melkein joka päivä. Miksi jäädä kotiin yksin nyhjäämään, kun naapurin kanssa viihtyy paremmin.

Onko suomalaisten kyläilykulttuuri rapistunut? Ei ole. Tutkija näkee pihatalkoot, Euroviisut ja somen sytykkeenä iloiseen kyläilykulttuuriin.

Asumisoikeusasuntojen järjestysnumerojen haku muuttuu syyskuussa. Mitä tapahtuu vanhoille järjestysnumeroille? Toimiiko järjestelmä reilusti? Kerromme, mikä on muutoksen tarkoitus.

Kun Asuntosäätiön ensimmäinen Joutsenmerkki-talo valmistui Espooseen loppuvuodesta, se oli juhlan paikka. Talo on läpäissyt tiukat kriteerit, joissa on huomioitu sekä ympäristön että asukkaan etu. Kodeissa nautitaan hyvästä sisäilmasta ja valoisista huoneista.

Kun keravalaiset naapurukset Jenni ja Make kyläilevät toistensa luona, he vaihtavat kuulumisia ja pohtivat parisuhteita. Pihatuttavuudesta on kasvanut aito ystävyys.