Siirry sisältöön
Sohvi ja Saila Hietanen sekä Janica Mehiläinen leikkitelineellä.

Hyvän leikkipaikan resepti – Miten Asuntosäätiön leikkipihoja hoidetaan?

12.06.2024 Kotimaisema Kirjoittaja Kaisa Viljanen Kuvat Pia Inberg
Toimivan leikkipaikan kehittäminen ei ole lasten leikkiä. Leikkipaikan pitää täyttää viranomaisten asettamat standardit, ja sen turvallisuus tarkastetaan vuosittain. Asuntosäätiöllä leikkipaikkoja on yli 700. Pistäydyimme Järvenpäässä kysymässä asukkailta, mikä pihalla on parasta.

Millainen on hyvä leikkipaikka? Jos 9-vuotiaalta Sohvilta ja 8-vuotiaalta Hugolta kysytään, vastaus on selvä. Hyvä leikkipaikka on sellainen, jossa pystyy leikkimään hämähäkkinä olemista.  

Sohvin ja Hugon äidin Saila Hietasen mielestä hyvällä leikkipaikalla niin pienet kuin vähän isommatkin lapset mahtuvat puuhailemaan sovussa ja turvassa, ja aikuisten on helppo valvoa touhuja. Eikä yhtään haittaa, jos aikuisille on tarjolla penkkejä ja ympärillä on vihreää, puita ja pensaita. 

Onneksi sellainen paikka on lähellä, nimittäin Hietasten omalla asokodin pihalla Järvenpään Isokydössä.  

Rivitalojen ympäröimä piha leikkialueineen on yhteisöllisen naapuruston keskus, vaikka kaikilla on myös omat pihat. Yhteiselle pihalle kokoonnutaan leikkimään tai leikkejä valvomaan, talkoisiin tai muuten vain kesäpäivän viettoon. 

Kotipihassa Saila tutustui myös Janica Mehiläiseen, ja siitä alkoi naapurusten ystävyys. 

”Pihatalkoissa kitkimme samaa puskaa ja aloimme jutella. Samanlainen elämäntilanne yhdisti meidät. Nykyään puolisommekin hengailevat yhdessä. Ainoastaan koirat eivät tule niin hyvin juttuun”, Saila nauraa. 

Saila Hietasella on yhteensä neljä lasta, Janica Mehiläisellä kolme. Naiset ovatkin todellisia leikkipaikkojen kokemusasiantuntijoita. Vaikka isoimmat lapset ovat jo aikuisia, kotipiha yhdistää naisia edelleen. Saila myös työskentelee lastenhoitajana päiväkodissa ja opiskelee varhaiskasvatuksen opettajaksi. 

”Oma pihamme on aika monipuolinen ja viihtyisä. Meillä on paljon erilaisia leikkialueita, -telineitä ja pöytäryhmiä. Suojaisassa pihassa lasten on turvallista leikkiä”, Janica sanoo. 

Miksi leikkipiha näyttää kulahtaneelta? 

Lähes kaikissa Asuntosäätiön taloissa on leikkipaikka, joskus naapuritalon kanssa yhteinen. Kuten asunnoissa, myös leikkipaikoissa riittää jatkuvasti huollettavaa ja uusittavaa. 

Asuntosäätiön kiinteistöpäällikkö Rain Kõivin mukaan asukkailta tulee paljon palautetta leikkipaikoista. Moni ihmettelee, miksei oman talon kulahtanutta hiekkalaatikkoa uusita tai mihin keinutelineen keinut ovat yhtäkkiä kadonneet. 

”Tosi mielelläni vastaisin, että tulemme heti korjaamaan rikkinäiset välineet, mutta meillä on yli 700 leikkipaikkaa kohteissamme ja korjaukset täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen”, Köiv kertoo. 

Kaikki leikkipaikat käydään läpi vuosittain. 

”Tarkastamme, että välineet ovat ehjiä ja turvallisia. Huonokuntoisimmat korjataan ensin. Välillä joudumme turvallisuuden vuoksi poistamaan välineen kokonaan käytöstä, kunnes se saadaan korjattua tai uusittua. Peruskorjausten yhteydessä uusimme leikkivälineitä tarpeen mukaan.” 

Mitä isompi piha, sitä monipuolisemmin siellä on yleensä välineitä. Asuntosäätiölle on suunniteltu niin sanotut mallipihat pihan koon mukaan.  

Pienen pihan leikkivälineitä ovat keinuteline ja hiekkalaatikko, keskikokoisen pihan välineet ovat keinuteline, hiekkalaatikko ja jousituote.  

Isolle pihalle lisätään muitakin välineitä, vaikkapa liukumäki, kiipeilyteline, monitoimiväline, koripalloteline, palloseinä tai kuntoiluvälineitä. 

Suunnittelussa peruslähtökohta on, että lapsen pitää itse päästä kiipeämään leikkivälineeseen. 

Mikä on todiste hyvästä leikkipaikasta? 

Lappset tekee Asuntosäätiön leikkipaikkojen vuosittaiset turvallisuustarkastukset ja pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat. Se on kansainvälisestikin merkittävä leikkialueiden suunnittelija ja leikkivälineiden valmistaja.  

Yritys pisteyttää leikkipaikkojen turvallisuuden, kunnon sekä leikkiarvon, ja kaikkia ominaisuuksia pyritään parantamaan. 

Modernien leikkivälineiden kirjo on valtava. Tyylejä ja materiaaleja on paljon perinteisestä puusta erilaisiin muovipohjaisiin materiaaleihin.  

Edullisimpia ovat perusmallit, kalleimpia teematelineet. Leikkipaikkojen rakentamisessa maksaa etenkin laitteiden asennus, jota ahtailla pihoilla joskus joudutaan tekemään käsipelillä. 

”Paras todiste leikkipaikan toimivuudesta on se, että siellä on leikkijöitä. Lapsetkin huomaavat, jos leikkivälineet eivät ole enää ihan tätä päivää”, sanoo Lappsetin asiakkuuspäällikkö, sertifioitu leikkivälinetarkastaja Kari Yli-Muilu

Miksi lasta ei pidä nostaa telineeseen? 

Leikkipaikat suunnitellaan vuosikymmeniksi. Välineiden pitää kestää aikaa, säiden vaihtelua ja kovaa kulutusta sekä olla helposti huollettavia.  

Osat eivät saa irrota eivätkä ruuvit löystyä. Siksi Asuntosäätiön talojen pihoilla käytetään samoja, hyväksi havaittuja vakiomalleja. 

Tärkein kriteeri on turvallisuus. Turvallisuusajattelu on vuosien saatossa myös muuttunut. Se, mikä oli turvallista 1950-luvulla tai 90-luvulla, ei välttämättä ole sitä enää tänä päivänä. Esimerkiksi metallisia kiipeilykaaria ei pihoilla enää juuri näe. 

Toisaalta uudet leikkivälineet voivat olla entistä hurjempia. Modernit kolmiulotteiset kiipeilyverkot ovat parhaimmillaan jopa 10 metrin korkeudessa. Turvallisuusmääräyksiä ja -standardeja tarvitaan, jotta vakavilta vahingoilta vältytään. 

Tukes valvoo, että kuluttajaturvallisuuslakia noudatetaan myös leikkivälineissä. Laki edellyttää, ettei leikkipaikasta aiheudu käyttäjille vaaraa. Leikkipaikasta pitää olla laadittuna turvallisuusasiakirja.  

Välineiden ja telineiden alla pitää olla turvallinen alusta, joka on yleensä turvasoraa, turvahaketta tai hiekkatekonurmea. Ympärillä pitää olla paljon tilaa. 

Suunnittelussa peruslähtökohta on, että lapsen pitää itse päästä kiipeämään leikkivälineeseen.  

”Lasta ei koskaan saisi nostaa leikkivälineeseen. Ne on suunniteltu niin, että kun lapsi itse pääsee laitteeseen, hän pääsee sieltä myös turvallisesti pois. Esimerkiksi helppokäyttöiset portaat johtavat usein liukumäkeen, kun taas vaikkapa köysitikkaiden jälkeen pois voi päästä haasteellisempaa palomiehentankoa pitkin”, Kari Yli-Muilu sanoo. 

Mikä ihmeen leikkiarvo? 

Klassikot pitävät leikkivälineissä yhä pintansa. Keinuissa, vauvakeinuissa, hiekkalaatikoilla ja kiipeilytelineissä riittää käyttäjiä vuosikymmenestä toiseen. 

Nykyään kunnalliset leikkipaikat keskittyvät ja ovat usein isoja ja monipuolisia. Siten ne kiehtovat etenkin vähän vanhempia lapsia.  

Pienemmät, leikki-ikäiset lapset viettävät luonnostaankin enemmän aikaa omassa pihapiirissä. 

Perinteinen keinuteline onkin esimerkki välineestä, joka kiinnostaa monen ikäisiä käyttäjiä vauvakeinuilijoista keinupallon pelaajiin. Kiipeilytelineessä taas voi olla aikuiselle leuanvetotanko. 

Turvallisuuden lisäksi vähintään yhtä tärkeää on leikkialueen ja yksittäisen leikkivälineen leikkiarvo.  

Paras leikkiarvo on välineellä tai alueella, joka houkuttelee käyttämään ja antaa mahdollisuuden monipuoliseen leikkimiseen: se tukee lapsen motorista, kognitiivista ja sosiaalista kehitystä. 

”Esimerkiksi keinutelineessä keinuminen kehittää motorisia taitoja ja erilaiset keinuissa leikittävät pallopelit kognitiivisia taitoja. Lisäksi keinuissa on mukava myös vaan istuskella kaverin kanssa, jolloin sosiaaliset taidot karttuvat. Perinteinen keinuteline onkin erittäin monipuolinen väline”, sanoo Yli-Muilu. 

Mitä korkeampi leikkiarvo, sitä enemmän iloa lapset siitä irti saavat. 

Paras leikkiväline tukee lapsen motorista, kognitiivista ja sosiaalista kehitystä. 

”Meidän pihalla saa kiipeillä puissakin” 

Janica Mehiläisen nuorin lapsi on vasta kaksi ja leikkipaikkojen suurkuluttaja. Kuopuksensa kanssa ulkoillessaan Janica on huomannut, että kotipihan liukumäen kanssa saa olla tarkkana. Siinä lapsen ulottuvilla samassa telineessä on sekä iso että pieni liukumäki, mutta iso on parivuotiaalle vielä liian haastava. Se harmittaa lasta välillä. 

1990-luvulla rakennetun pihan hiekkalaatikko voisi olla modernimpi eikä kiikkulauta oikein enää houkuttele. Naapurit ovat keskenään pohtineet, voisiko pihan vanhat puutunnelit maalata itse. Silti omassa pihassa viihdytään, naapurien keskellä ja puiden katveessa. 

”Ihanaa, kun pihamme on niin vehreä, ettei aina tarvitse lähteä metsään. Tässä pihapiirissä myös puissa saa kiipeillä”, Saila Hietanen sanoo. 

Millainen on tulevaisuuden leikkipuisto? 

  1. Esteettömyys ennen kaikkea. Leikkipaikkojen ja -välineiden tulee olla esteettömiä, saavutettavia ja turvallisia kaikille käyttäjille. Leikkialueita käyttävät monenlaiset lapset ja aikuiset.  
  1. Tekemistä myös aikuisille. Monipuolisilla leikkipaikoilla viihtyvät eri-ikäiset lapset ja aikuiset. Parhaimmillaan aikuiset voivat käyttää välineitä vaikkapa kuntoiluun. 
  1. Tarinallisuus innostaa. Leikkipaikalla voi olla teema tai tarina pelkkien välineiden lisäksi. Mielikuvitusta ruokkivat myös erilaiset värit ja luonnon elementit kuten kivilohkareet, puut ja istutukset.   
  1. Päät pyörälle. Karusellit eivät katoa, vaan ne ovat jatkossakin leikkipaikkojen vakiokalustoa. Pyörintä kehittää lapsen aivoja ja tasapainoa. 
  1. Kohti korkeuksia. Monipuolinen leikkipaikka tarjoaa haasteita niin taaperoille kuin koululaisillekin, jokaiselle ikätasolle sopivalla tavalla. Kun turvallisuus on taattu, korkeissakin kiipeilytelineissä lapsi uskaltaa kohdata pelkonsa ja voittaa ne. 

Lähde: Lappset