“Ikääntyvät ovat naapuruston voimavara”

He luovat läsnäolollaan turvaa. Ikääntyvät viettävät enemmän aikaa kotiympäristössä kuin töissä käyvät ja ruuhkavuosia elävät, joten he myös katsovat toisten perään ja tuovat turvallisuudentunnetta.

Ikääntyvät antavat ja vastaanottavat apua. Naapuriapu voi olla konkreettista, kuten sokerin lainaamista. He myös lohduttavat ja tarjoavat olkapään eli antavat henkistä turvaa.

He huolehtivat ympäristöstä eli tilojen ja pihojen siisteydestä ja järjestyksestä.

Usein he ovat myös aktiivisia asukkaita ja mielellään mukana vaikkapa hallitustyöskentelyssä. Aktiivisuus näkyy usein muillakin areenoilla. He ovat keskeisessä asemassa esimerkiksi kaupunginosa-aktiiveina.

Ikääntyvät haluaisivat rakentaa suhteita kaiken ikäisten kanssa, mutta se on haastavaa kohtaamispaikkojen hupenemisen sekä erilaisten elämänpiirien ja -tilanteiden takia. Luontaiset kontaktit asuntojen lähellä ovat häviämässä vähitellen.

”Lähipalvelut, kuten korttelikaupat, postit ja pankit vähentyvät ja karkaavat etäämmälle”, Hannu Ruonavaara toteaa.

Yksin asuvien määrä kasvaa tulevaisuudessa. Sillä on kaksi vaikutusta. Elinkustannukset nousevat nopeammin kuin eläkkeet, mikä tuottaa taloudellisia ongelmia. Yksinäisyys surettaa monia.

 ”Asiaa koskevassa tutkimuksessa yksinäisyys huolestutti kuitenkin keski-ikäisiä enemmän kuin vanhempia. Keski-ikäiset pelkäsivät, että tulevaisuudessa kukaan ei huomaa, jos he menevät huonoon kuntoon.”

Tässäkin ikääntyvillä olisi paljon annettavaa, Ruonavaara huomauttaa.

”Kohtaamiset mahdollistavista tiloista huolehtiminen on yksi tärkeä asia ja toisaalta esimerkiksi erilaiset yhteisöllisen asumisen muodot.”