Kierrätys innostaa! – Asukkaat kehittivät oman kierrätyshuoneen Ruoholahteen

Helsinkiläinen Pipsa Sinkko-Westerholm ei koskaan vie roskia kiireessä. Hän suhtautuu kierrättämiseen niin intohimoisesti, että unohtuu kotitalon jätehuoneessa lajittelemaan muidenkin roskia, kun huomaa niiden joutuneen väärään astiaan.

”Siksi olen ulkoistanut roskien viennin puolisolleni. Tosin hänkin on kuulemma alkanut lajitella muiden roskia”, hän sanoo.

Sinkko-Westerholm asuu miehensä ja kahden teini-ikäisen pojan kanssa Ruoholahdessa. Ekologinen elämäntapa on perheelle tärkeää, ja kierrättäminen iso osa sitä. He lajittelevat Jaalarannan asokodissaan sekajätteen, biojätteen, kartongit, muovit, lasit, metallit ja keräyspaperin.

Kotitalon jätehuonetta pidemmälle pitää viedä vain vanhat sähkölaitteet, lumput ja ongelmajätteet.

”Kierrättäminen vaatii vähän viitseliäisyyttä, mutta pidän sitä nykyihmisen velvollisuutena.

Sinkko-Westerholmin mielestä vastuullisuus alkaa jo ostamisen vähentämisestä.

”Me ostamme suuren osan tavaroista käytettynä ja mietimme aina tarkkaan, mitä tarvitsemme. Meillä on paljon myös dyykattuja vaatteita ja huonekaluja. On uskomatonta, miten paljon käyttökelpoista tavaraa heitetään pois. Jos esine on puhdas ja ehjä, se ei kuulu sekajätteeseen. Olen löytänyt sekajätteestä esimerkiksi housut äidilleni.”

Ruoholahden Jaalarannassa kierrättämistä helpottaa myös kierrätyshuone, jota aktiivinen asukas Tiina Taipale ylläpitää. Kierrätyshuoneeseen voi tuoda ja sieltä voi ilmaiseksi hakea käyttökelpoista tavaraa.

Yksi huoneen vakituisista käyttäjistä on Pasi Mäenpää. Melontaa harrastava Mäenpää on saalistanut huoneesta muun muassa merikarttasarjan. Hän on asunut Jaalarannassa talojen valmistumisesta, vuodesta 1996 alkaen ja nähnyt, miten kierrättäminen on koko ajan lisääntynyt. Hän sanoo olevansa kierrätysdespootti, joka vastaa perheensä jätehuollosta.

Sekajätettä Mäenpään, vaimon, teini-ikäisen tyttären ja kissan kodissa kertyykin vain pari pussia kuussa. Perhe asuu isossa asunnossa, jonne mahtuu roska-astioita.

Mäenpää toivoo, että Asuntosäätiön keittiöiden ja niiden viihtyvyysremonttien suunnittelussa otettaisiin huomioon uudet kierrätysvaatimukset. Perinteiseen allaskaappiin ei mahdu seitsemää roska-astiaa.

Kierrättäminen kiehtoo Mäenpäätä myös työn puolesta. Hän on kaupunkitutkija, jota kiinnostaa, miten kierrättäminen lisää yhteisöllisyyttä ja asukkaiden omaehtoista toimintaa kerrostaloissa.

Ja kun asukkaat tuntevat toisensa, syntyy usein uutta, yhteistä toimintaa. Mäenpää nostaa esiin vanhat kännykät, joita suomalaisilla lojuu varastoissa. Laitteiden sisältämät arvokkaat metallit menevät hukkaan.

”Asuntosäätiö voisi asukkaiden kanssa järjestää tempauksen, jossa kerättäisiin vanhoja puhelimia ja toimitettaisiin ne kiertoon”, hän ehdottaa.

Sekä Mäenpää että Sinkko-Westerholm toivovat asukkaiden saavan enemmän tietoa kierrättämisestä, sen merkityksestä ja kustannuksista, myös eri kielillä.

”Kaikki eivät ehkä tiedä, mitä jätehuolto maksaa. Siitä voisi tiedottaa paremmin, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että jätteitä vähentämällä jokainen voi vaikuttaa. Voisiko jätepisteellä olla vielä selkeämmät ohjeet ja kannustusta? Ihmisille voisi kertoa havainnollisemmin, miksi lajittelu on tärkeää”, Sinkko-Westerholm sanoo.

Mäenpään mielestä Asuntosäätiön kannattaisi osallistaa asukkaat tiedottamiseen.

”Asuntosäätiö voisi esimerkiksi tuottaa infomateriaalia, jota asukkaat voisivat jakaa eteenpäin, tai järjestää niiden ympärille erilaisia talkoita. Voisimmeko seurata talossa syntyvän jätteen määrää? Kiertotalouden idea on, että kaikki ottavat vastuuta.”