Millä perusteella talo voi saada Joutsenmerkin?
Saatat tuntea vihreävalkoisen Joutsenmerkin vaikkapa pesuainepullon kyljestä. Mutta tiesitkö, että myös talo voi saada Joutsenmerkin?
Sellainen on myönnetty ensimmäistä kertaa Asuntosäätiön talolle, joka valmistui 2022 lokakuussa Espoon Karakallioon. Se on myös koko Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty asumisoikeustalo.
Samassa korttelissa on kaksi Espoon Asuntojen joutsenmerkittyä vuokrakerrostaloa. Kortteli on kehitetty yhdessä rakennusliike NCC:n ja Espoon Asuntojen kanssa. Joutsenmerkki-kortteli kohoaa 1960-luvulla rakennettujen vuokratalojen entisellä parkkialueella. Pysäköintipaikat siirtyivät osin pihakannen alle.
Karakalliontie 1:ssä on maalämpö ja aurinkopaneelit, ja se kuuluu A-energialuokkaan. Energiakustannukset ovat tavallista pienemmät, millä on positiivinen vaikutus vastikkeisiin. Ekologinen ajattelu näkyy pihapiirissäkin. Istutuslaatikot jo odottavat kevättä ja viherpeukaloja
Tiukat vaatimukset kemikaaleille
Joutsenmerkki-kriteereissä painottuvat energiatehokkuus, tiukat kemikaalivaatimukset, puumateriaalien alkuperän jäljitettävyys, hyvä sisäilma, kiertotalous ja vähähiilisyys. Joutsenmerkityn talon rakentaminen kuormittaa vähemmän ympäristöä, ja siinä asuminen on terveellisempää.
”Kokonaisvaltaisessa elinkaaritarkastelussa kiinnitetään huomiota siihen, että tietyt rakennusmateriaalit sisältävät kierrätettyjä raaka-aineita. Puu-alumiini-ikkunoiden alumiinista vähintään 40 prosenttia tulee olla kierrätettyä”, kertoo Joutsenmerkki-rakentamisen erikoisasiantuntija Heidi Vaarala Ympäristömerkintä Suomi Oy:stä.
Kemikaalivaatimusten ansiosta joutsenmerkityssä kodissa on hyvä hengittää, mutta sen tulee myös täyttää päivänvalovaatimus.
”On tutkittu, että riittävällä päivänvalolla on positiivisia terveysvaikutuksia. Suomalaisissa rakentamismääräyksissä on vaatimus ikkunapinta-alan suhteesta lattiapinta-alaan. Joutsenmerkki-tarkastelussa otetaan lisäksi huomioon muun muassa taloa varjostavat parvekkeet sekä korkeat rakennukset tai puut, jotka voivat vähentää päivänvaloa”, Vaarala kuvailee.
Rakennusjätteille 17 eri luokkaa
Asuntosäätiön Joutsenmerkki-talossa on 52 asuntoa. Rakentaminen sujui täsmällisessä aikataulussa. Urakoitsija NCC luovutti talon 26.10. kello 9, ja uudet asukkaat pääsivät muuttamaan kello 13.
Projektipäällikkö Pekka Sainio on erittäin tyytyväinen suunnitelmalliseen tapaan, jolla koko hanke vietiin läpi.
”Joutsenmerkki-kriteerit näkyivät huolellisesti valituissa materiaaleissa sekä esimerkiksi kosteudenhallinnan suunnitelmallisuudessa ja seurannassa.”
Kun suunnitellaan hyvin, tulee hyvää jälkeä.
Hankkeen suunnitelmallisuus näkyi konkreettisesti rakentamisen arjessa.
”Työtä valvottiin tarkasti, ihan työntekijätasolla ja pistokokein. Se yllätti positiivisesti. Samoin rakennusjätteen lajittelu. Kun se tavallisesti lajitellaan kolmeen ryhmään, tällä työmaalla oli noin 17 erilaista jäteluokkaa ”, Sainio kertoo.
Tavoitteena aina A-luokka
Uusia Asuntosäätiön Joutsenmerkki-taloja ei näillä näkymin ole suunnitteilla, mutta Karakalliontien hyviä kokemuksia hyödynnetään muissa hankkeissa.
Tavoite on, että kaikki uudet talomme kuuluvat jatkossa A-energialuokkaan.
”Laskemme kaikkien uudiskohteidemme hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen eli niiden negatiiviset ja positiiviset ilmastovaikutukset. Karakallion hankkeessa määriteltiin molemmille tavoite, joka myös saavutettiin. Se voi toimia meille hyvänä vertailukohtana”, Sainio miettii.
Joutsenmerkki innostaa varsinkin Ruotsissa
Joutsenmerkitty rakentaminen on kuusinkertaistunut Pohjoismaissa vuosina 2018–2022.
Kohteita on jo yli 23 000, ja yli 42 000 uutta on rakenteilla. Kohteiksi luetaan asuinrakennukset ja niissä olevat kerrostalohuoneistot sekä päiväkodit ja koulut.
Suomessa puhutaan projekteista, jotka voivat koostua useammasta rakennuksesta. Ne voivat olla asuintaloja, päiväkoteja tai kouluja. Valmiita projekteja on 21, saman verran uusia rakennetaan. Joutsenmerkin saaneita kerrostaloja on valmistunut 10.
Erityisen suosittua Joutsenmerkki-asuinrakentaminen on länsinaapurissamme.
”Ruotsissa näitä asuintaloja on satoja. Ensimmäinen rakennetiin Malmöhön vuonna 2005. Suomessa asiasta innostuttiin, kun rakentamisen Joutsenmerkki-kriteeristön kolmas versio julkaistiin 2016. Ehkä me tulemme ympäristötietoisuudessa hieman ruotsalaisia jäljessä”, pohtii Joutsenmerkki-rakentamisen erikoisasiantuntija Heidi Vaarala Ympäristömerkintä Suomi Oy:stä.