Siirry sisältöön
Kurt Brown ja Mari Marjamaa seisovat portaikossa.

Näin sujuu peruskorjaus Oulussa – Asukkaiden vinkit remonttiajaksi

19.02.2025 Kotimaisema Kirjoittaja Kati Valjus Kuvat Mikko Törmäinen
Kun peruskorjaus myllertää Oulun Hiidentiellä, hyvät naapurisuhteet ovat olleet kullanarvoisia. Muuttolaatikoita vaihdellaan, ja raskaat huonekalut siirtyvät yhteisin voimin. Millaista on asua ison remontin keskellä ja miten korjaukset tehdään?

Simo Tuppurainen tyhjentää laatikoita kaksionsa olohuoneessa. Oululaisen Hiidentie 1:n peruskorjausmylläkkä on juuri päättynyt hänen asunnossaan. Mies on päässyt muuttamaan kotiinsa parin viikon evakon jälkeen.  

Keittiö on uusi, samoin parkettilattia. Tuppurainen halusi tavallista laadukkaamman lattiamateriaalin ja maksoi erotuksen itse. Hän on asunut Hiidentiellä vuodesta 2018. 

Puunsävyisessä keittiössä on tuliterä induktioliesi. Siitä aiheutui kattilaongelma. 

”Vaihdoin naapurin kanssa kattiloita”, Tuppurainen virnistää. 

Toden totta, tämä ei ollut vitsi. Hiidentie 1:ssä asukkaat piipahtavat toistensa ovilla tämän tästä, antamassa ja vastaanottamassa apua tai muuten vain rupattelemassa. 

Talon peruskorjaus alkoi syyskuussa 2024 ja kestää toukokuulle. Asunnot remontoidaan vaiheittain. Vaiheittaisesta etenemisestä on ollut monenlaista hyötyä, kertoo asukastoimikunnan puheenjohtaja Ville Wittenbergin.  

”Eräs asukas on ulkomailla, joten toinen asukas asuu väistöajan hänen asunnossaan. Simo puolestaan lupasi antaa meille muuttolaatikoita sitä mukaa, kun saa niitä purettua. Meillä remontti on vielä edessäpäin”, Wittenberg kertoo. 

Simo Tuppurainen tyhjentää muuttolaatikoita.
Simo Tuppurainen purkaa laatikoita kaksiossaan. 

Pari yllätystä ja ihanat huopaportaat 

Tuppuraisen naapurissa Mari Marjamaa ja Kurt Brown astuvat ensimmäistä kertaa sisään remontoituun kolmioonsa. Marjamaa-Brownin kodissa on uusittu keittiö, alakerran lattia, kylpyhuone ja vessa. Portaat on maalattu ja niihin on asennettu huopapinnat. 

”Ihanat! Mutta varmaankin ihan kohta täynnä kissankarvaa”, Marjamaa päivittelee. 

Perheen kissat Tigger ja Eeyore majailevat väistöasunnossa kavereiden pihamökissä, jossa pariskunta on majoittunut viimeiset kolme viikkoa. 

Kurt Brown ja Mari Marjamaa portaikossa.
Mari Marjamaa ja Kurt Brown astuivat ensimmäistä kertaa peruskorjattuun kotiinsa ja ihastelevat uudistettuja portaita.  

Ennen remonttia Marjamaalle ja Brownille tuli aikamoinen kiire pakata ja etsiä väistöasunto, vaikka tieto peruskorjausremontin tulosta olikin tullut aikaisin. 

”Saimme Asuntosäätiöltä hyvin tietoa siitä, missä vaiheessa valmistelua remontti on. Yllätyksenä meille kuitenkin tuli se, että työt alkoivat heti alkuinfon jälkeisellä viikolla”, Marjamaa sanoo. 

”Onneksi väistöasunto löytyi näppärästi. Oulussa asunnot osoittautuivat melko hintaviksi.”  

Tuoreeltaan remontoidusta kodista on nyt löytynyt pari yllätystä: eteiseen on asennettu liian leveä kaapin ovi, ja tuulikaapin ovi aukeaa nyt väärään suuntaan. Marjamaa on luottavainen: 

”Nämä varmasti saadaan hoidettua.” 

”En suosittele asumaan remontin keskellä”  

Ville Wittenberg nappaa ohikulkiessaan alakerran Mikko Viitaselta päivän Kalevan. Samalla miehet sopivat siirtävänsä iltapäivällä Viitasen kalusteet yhteisvoimin kolmion yhteen huoneeseen, kuten ohje on annettu. 

Talo on rakennettu vuonna 1993. Peruskorjaus tehdään kunkin asunnon korjaustarpeen mukaan, eli kaikkiin asuntoihin ei tehdä uusia kylpyhuoneita ja lattioita, jos ne on viime vuosina uusittu.  

”Joku on voinut jäädä asuntoon asumaan remontin ajaksi, mutta rakentamisesta aiheutunut meteli on ollut sellainen, ettei sitä voi mitenkään suositella”, Wittenberg sanoo. 

Jokaisen on tärkeää olla kiinnostunut remontista ja osallistua oman asuntonsa alkukatselmukseen.

Yhteisöllisyys on peruskorjauksessa voimavara 

Puheenjohtaja Ville Wittenberg itse on asunut Hiidentie 1:ssä yli 20 vuotta ja on perheineen sen pitkäaikaisimpia asukkaita.  

Kaikki talon asukkaat ovat hänelle tuttuja. Tytär muutti hänkin jokin aika sitten omilleen samaan pihapiiriin. 

”Meille Hiidentielle muuttaa ihmisiä, joille yhteisöllisyys on tärkeä arvo. Yhteisöllisyys onkin ollut peruskorjauksen aikana valtava voimavara. Oman asunnon tavaroiden pakkaaminen laatikoihin ja väistöasunnon etsiminen eivät ole mikään pikkujuttu.” 

Ikäihmisiä on autettu kaikin tavoin. On pakattu yhdessä ja neuvottu remonttiin liittyvien asioiden hoidossa.  

Myös urakoitsija auttaa asukkaita tavaroiden siirrossa. ”Puolin ja toisin tässä on tsempattu ja infottu toisiamme”, Wittenberg vakuuttaa. 

Hän on osallistunut työmaakokouksiin ja toiminut viestinviejänä asukkaiden ja urakoitsijan välillä. 

”Olen kuitenkin varonut ottamasta sellaista roolia, että veisin viestiä kenenkään remontin yksityiskohdista tai toiveista. Jokainen hoitaa itse oman asuntonsa remonttiin liittyvät yksityiskohdat Asuntosäätiön ja urakoitsijan kanssa.” 

Hänestä jokaisen on tärkeää olla kiinnostunut remontista ja osallistua oman asuntonsa alkukatselmukseen, jossa remonttitarve kartoitetaan. 

Ville Witteberg.
Asukastoimikunnan puheenjohtaja Ville Wittenberg on osallistunut työmaakokouksiin ja ollut viestinviejä urakoitsijan ja asukkaiden välillä. 

Jäi ikävä entisiä keittiötasoja 

Eveliina Laakko siivoilee tuliterää keittiötään ruuanlaiton jäljiltä. Laakon perheen kolmiossa uusittiin peruskorjauksen yhteydessä ainoastaan keittiö. Asunnon lattiat ja kylpyhuone oli nimittäin uusittu kolmisen vuotta sitten ennen Laakon ja puolisonsa muuttoa taloon. 

”Saimme valita keittiön uudet materiaalit muutamista vaihtoehdoista. Harmittaa, että esimerkiksi vanhat puutasot menivät uusiksi ja tilalle laitettiin laminaattitaso. Isäni innostui tekemään vanhasta tasosta näppärän leikkuulaudan”, Laakko esittelee. 

Satunnaisella tasonhakureissulla huomattiin, että asunnosta oli katkaistu sähköt. 

”Onneksi huomattiin se. Meillä jäi kaksi pakastinta asuntoon. Soitin urakoitsijalle, ja sähköt saatiin heti takaisin. Pakasteet pelastuivat”, Laakko huokaisee. 

Jälkeenpäin Laakko miettii, että olisi pitänyt kirjoittaa urakoitsijoille selvät ohjeistukset pakastimista. Osa asukkaista on säilönyt pakasteitaan myös – yllätys, yllätys – naapuriin. 

Eveliina Laakko lapsensa kanssa keittiössä.
Eveliina Laakon kolmiossa uusittiin keittiö. 

Saunavuorot saavat vielä odottaa 

Piipahdetaan vielä talon kahdessa saunassa. Nekin uusitaan peruskorjauksen yhteydessä. 

”Täällä ei nyt saunota muutamaan viikkoon”, Wittenberg toteaa Tuppuraiselle karun purkunäkymän keskellä.  

Miehet tapaavat usein lauantain miesten vuorolla talon sähkösaunassa. Lisäksi saunaan jaetaan perhevuoroja, jotka on keskitetty perjantaille. Ja kuka tahansa voi lämmittää viereisen puusaunan.  

”Löylyjä ei päästetä hukkaan, vaan saunan lämmittäjä ilmoittelee talon Whatsapp-ryhmässä lämpimistä löylyistä oman käyttönsä jälkeen”, Wittenberg kertoo. 

Oululaisten 5 vinkkiä peruskorjausta odottaville

Ville Wittenberg ja Simo Tuppurainen.
  • Yhteisöllisyys lievittää remonttistressiä. Mitä paremmin asukkaiden yhteisöllisyys toimii jo ennen remonttia, sitä sujuvammin remontti etenee. 
  • Ole kiinnostunut. Osallistu oman asuntosi huoneistokatselmukseen, jossa remonttitarve kartoitetaan. Ole mukana alkuinfossa, niin saat kokonaiskuvan remontin etenemisestä ja käytännön asioista. 
  • Jakakaa tietoa ja auttakaa toisianne. Remonttiin liittyy paljon asioita materiaalivalinnoista vastikehyvityksiin. 
  • Viestitä urakoitsijalle tussilla ja maalarinteipillä. Infoa esimerkiksi käytössä olevasta pakastimesta tai uudelleen paikalleen asennettavista irtokalusteista. 
  • Asukastoimikunnan puheenjohtaja, osallistu työmaakokouksiin! Niissä liikkuu tieto remontin aikaisista päätöksistä ja tilanteista. Pääset lisäksi esittämään asukkaiden huolia ja havaintoja urakoitsijalle ja Asuntosäätiön edustajalle.