Rohkeutta roinan raivaamiseen
Kolmen lapsen äiti, Maria Laitinen, vietti 13 vuotta kotona, ja meni sitten töihin tukkuun. – Huomasin pitäväni järjestyksestä, ja olin hyvä organisoimaan tavaroita oikeille paikoille. Yhtenä päivänä luin lehtijutun, joka kertoi ammattijärjestäjän työstä ja innostuin kovasti. Voisiko tällaistakin tehdä työkseen?
Maria lähti tavoittelemaan unelmaansa ja kouluttautui ammattijärjestäjäksi. Nyt hänellä on oma yritys, Tavararemontti, jonka tiimiläiset palvelevat pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella.
– Pidän todella paljon työstäni. Se on hyvin ihmisläheistä ongelmanratkaisua ja työn tuloksen näkee nopeasti, Maria kuvailee.
Koulutettuja ammattijärjestäjiä on Suomessa noin 300. He ovat tavaranhallinnan henkilökohtaisia valmentajia ja auttavat kuluttajien lisäksi järjestöjä, organisaatioita ja yrityksiä.
Turhien tavaroiden raivausta tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Yhden huoneen järjestely vie kahdesta kuuteen tuntia.
– Etenemme reippaasti tavara kerrallaan. Jokaisen tavaran kohdalla harkitsemme mihin se kuuluu. Mitkä kannattaa säilyttää? Mitkä laittaa eteenpäin? Mitään tavaraa ei laiteta pois ilman asiakkaan lupaa. Lisäksi siivoamme ja järjestelemme kotia niin, että kaikella on lopulta oma paikkansa, kertoo Laitinen.
Suomalaisilla on yllin kyllin tavaraa, mutta monella tavarat ovat silti aina hukassa.
Pelkkään tavaran hallintaan ja etsimiseen kuluu monelta paljon aikaa ja energiaa. Se, että asiat ovat järjestyksessä tuo tasapainoa arkeen ja vähentää perheen sisäistä napinaa, Maria tietää.
Suomalaiset hamstraavat vaatteita, lehtiä ja ruokaa
Maria auttaa erityyppisiä ihmisiä. – Asiakkainani on esimerkiksi muuttoaikeissa olevia eläkeläisiä ja perheenäitejä, jotka rämpivät ruuhkavuosissa sekä sinkkuja, jotka haluavat saada järjestystä elämäänsä, Maria luettelee.
Marian kokemuksen mukaan suomalaiset hamstraavat erityisesti vaatteita, aikakauslehtiä ja ruokaa.
Asiakkailla saattaa olla aivan uusia vaatteita, jotka odottavat omistajan laihtumista tai hylly täynnä kauhtuneita maalaus- ja mökkipaitoja. Totuus on, että harvoin niitä tulee käytettyä. Rohkeasti eteenpäin vaan, Laitinen kannustaa.
Hyväkuntoiset vaatteet voi myydä kirpputoreilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
– Muoti muuttuu ja monet vaatteet myös näyttävät nopeasti vanhanaikaisilta. Vuosikausia niitä ei kannata säilöä, toteaa Laitinen.
Parempi on antaa vaate ilmaiseksi eteenpäin, kun täyttää nurkkia kirppiskasseilla.
Maria muistuttaa, että vaatteita kerääville organisaatioille lahjoitetaan liian paljon vaatelumppua, joista syntyy kustannuksia.
– Rikkinäiset ja likaiset vaatteet ovat poistotekstiilejä, joiden paras sijoituspaikka on Sortti-asemien maksullinen keräys. Tällöin niitä hyödynnetään materiaalina.
Vaatteiden lisäksi suomalaisille kertyy loputtomasti aikakauslehtiä ja kirjoja. Muita tyypillisiä keräilyn kohteita ovat ruoka ja kosmetiikka.
– Pula-ajan Suomi kummittelee varsinkin vanhempien mielissä, ajatellaan, että on syntiä heittää tavaroita pois. Asiakaskäynneillä tulee vastaan kuivuneita kosteusvoiteita, mausteita 90-luvulta ja vanhaksi mennyttä tölkkiruokaa. Ruokaa ei kannata ostaa tarjouksestakaan ennen kuin on käyttänyt aikaisemmat loppuun, Maria muistuttaa.
Miehille kasautuu harrastuslehtiä ja naisille sisustuslehtiä.
Vuoden vanhat lehdet voi huoletta kiikuttaa paperikeräykseen.
Marian mukaan mitä isompi talo on, sitä todennäköisemmin roinaa myös kertyy.
– Omakotitalot, joissa sama perhe on asunut pitkään ovat usein täynnä tavaraa. Pieni välitilinpäätös kannattaisi tehdä. Sitten on helpompi muuttaa, kun sen aika tulee
Säästä vain korvaamattomat
Mitä sitten kannattaa säilyttää?
– Karkeasti vastaisin, että pidä tavarat, joita ei voi korvata tai saada enää lisää. Osa muistoista on säilyttämisen arvoisia, mutta onko 60-luvun keittiösiivilä sellainen, sitä kannattaa miettiä, virnistää Maria.
Vaatteista tulisi säilyttää sellaiset, joita oikeasti käyttää tai aikoo käyttää lähitulevaisuudessa. Jos ei ole vuosiin koskenut vanhaan villapaitaan, niin mikä on todennäköisyys, että sitä käyttää seuraavan vuoden aikana?
Monilla suomalaisilla on myös tapa siirtää vanhoja vaatteita, tavaroita ja huonekaluja esimerkiksi mökille.
– Riittäisikö kolmien rikkinäisten kumisaappaiden sijaan yhdet ehjät?
Tingi tavarasta, panosta palveluihin
Helpoin tapa lähteä vähentämään tavaran määrää on ostaa vähemmän ja laadukkaampaa.
– Itse kannustan kuluttamaan palveluja krääsän sijaan. Teatterit, ravintolat ja taidenäyttelyt tuovat hyvää mieltä.
Tavararöykkiöitä voi lähteä hallitsemaan pienin askelin.
– Ota ystävä tai perheenjäsen kaveriksi, ja kesytä kaaos laatikko kerrallaan. Kun koti on järjestyksessä, moni on hyvin helpottunut. Lisäksi tavaroiden kierrätys voi tuoda ylimääräistä rahaa ja selkeämmän mielen, Maria lupaa.
Vinkkejä kierrättämiseen
- Osta vain todelliseen tarpeeseen. Älä ota vastaan tavaroita, joita et tarvitse.
- Lajittele pois joutavat tavarat ohjeiden mukaisesti.
- Suosi sähköisiä kierrätysryhmiä, jotta tavara löytäisi uuden omistajan nopeasti. Perusta taloyhtiöön yhteinen kierrätyshylly.
- Kirpputorit ja verkossa toimivat kierrätysryhmät auttavat tavaraa löytämään uuden omistajan.
- Kierrätyskeskus ja hyväntekeväisyysjärjestöt ottavat vastaan puhtaita ja ehjiä tuotteita.
- Kutsu naapuri syömään, jos olet tehnyt liian ison satsin ruokaa, eikä pakastimeen mahdu. Monissa taloyhtiöissä ja naapuristoissa toimivat myös ruokaringit.
- Lainaa ja vuokraa harvoin käytettävät asut tai tavarat.