Toimi näin, jos huomaat kotona outoja ötököitä
Tuholaisiin liittyviin yleisiin kysymyksiin vastaavat asiantuntijamme, kehityspäällikkö Jussi Tuomi, Anticimex, ja hallinnollinen isännöitsijä Jenni Kontola, Asuntosäätiö.
Näin pari erikoista hyönteistä kotonani, suihkutanko Raidia vai mitä teen?
Ota ensitöiksesi kännykällä kuva ja tee vikailmoitus tuholaisista Kotikulmaan. Isännöitsijä palaa asiaan mahdollisimman pian. Jos et ehdi kuvata, pelkkä tietokin riittää.
Vuokra-asukkaat voivat soittaa Palvelukeskukseen puhelinnumeroon 020 161 2280.
Ammattilaiset selvittävät, mikä ötökkä on kyseessä ja mitä pitäisi tehdä. Ilmoitus kannattaa tehdä mieluummin liian herkästi kuin liian myöhään.
Jos epäilet esimerkiksi lutikoita, älä suihkuttele tuholaistorjunta-aineita, sillä aineet saattavat karkottaa hyönteiset laajemmalle.
Asuntosäätiö tilaa tuholaisten torjunnan Anticimexiltä.
Voivatko ötökät levitä koko naapurustoon?
Voivat. Juuri siksi ilmoitus kannattaa tehdä heti. Jos asukas ei kerro hyönteishavainnostaan vaikkapa puoleen vuoteen, tuholaiset saattavat levitä koko kerrostaloon ja torjuntatoimenpiteet täytyy tehdä yhden asunnon sijasta koko rakennukseen.
Mitä nopeammin torjunta alkaa, sitä helpompaa se on sekä asukkaille että torjuntatyötä tekeville ammattilaisille.
Jos tuholaiset myrkytetään kodissani, pitääkö kotoa lähteä evakkoon?
Jos asuntoon tehdään tuholaistorjuntaa, Anticimex ohjeistaa asukkaalle, kuinka on toimittava. Osa torjunta-aineista on niin voimakkaita, että paikalla ei voi olla muutamaan tuntiin. Nykyään monet torjunnat pystytään tosin tekemään niin, että asukas voi olla kotona toimenpiteen aikana.
Jos olen tuonut tuholaisia kotiini vahingossa matkalaukussani tai kirpputoriostosten mukana, joudunko maksamaan tuholaisten hävittämisen?
Asukkaan ei tarvitse huolehtia kustannuksista, ne kuuluvat vastikkeen sisältämiin palveluihin. Asuntosäätiö siis tilaa tuholaistorjunnan ja maksaa kaikki kustannukset.
Ovatko tuholaiset merkki huonosta siivouksesta?
Tuhohyönteiset eivät synny liasta. Jos epäilet kodissasi asuvan tuholaisia, älä jää häpeilemään tai miettimään, siivoatko huonosti. Ongelman ratkaisussa auttaa vain nopea ilmoitus ammattilaisille.
Jos olet muuten huolissasi ja haluat ehkäistä tuholaisia, kannattaa harrastaa hieman omavalvontaa. Käy välillä läpi ruokakaappeja ja katso nurkista, liikkuuko siellä jotain. Siivoa ruoan muruset, jotteivat hyönteiset saa syömistä.
Sokeritoukkien varalta kylpyhuone ja keittiö kannattaa pitää mahdollisimman kuivana ja viemärit ja vesilukot putsata säännöllisesti.
Jos tilaat verkosta ostoksia, vie pahvilaatikot pian asunnosta pois. Laatikoiden mukana saattaa kulkeutua paperitoukkia isoista varastoista. Matkoilta tultuasi tarkasta matkalaukku. Tutki myös kirpputorilta ostamiesi huonekalujen pohjat.
Tunnista tuholainen!
Sokeritoukka
- Hopeanharmaa toukka, jolla on pitkät tuntosarvet ja kolme takasukasta.
- Täysikasvuisen toukan pituus ilman tuntosarvia ja takasukasia on 7–12 millimetriä.
- Viihtyy parhaiten kosteissa paikoissa. Syö elintarvikkeita ja materiaaleja, mm. tärkkelystä, sokeria, selluloosaa ja proteiineja. Voi aiheuttaa vahinkoa myös papereille ja silkkikankaille.
Vinkkejä torjuntaan: - Siivoa säännöllisesti viemärit ja vesilukot sekä kaikki ravintoa tarjoavat tilat.
- Kylpyhuone ja keittiö kannattaa pitää mahdollisimman kuivana.
Keittiökoisa
- Keittiökoisa-perhonen eli intianjauhokoisa on elintarviketuholainen, joka tuhoaa esimerkiksi jauhotuotteita, rusinoita, suklaata ja pähkinöitä.
- Naaras munii elintarvikkeisiin ja niistä kuoriutuu toukkia. Toukat erittävät ulosteiden lisäksi seittimäistä rihmaa saastuttaen elintarvikkeita. Saastuneet tuotteet maistuvat karvailta ja kitkeriltä.
- Aikuinen keittiökoisan perhonen on siipiensä tyviosasta kellertävä ja kärjistä ruskea. Perhosen siipien kärkiväli on noin 20 mm.
Vinkkejä torjuntaan: - Toukat leviävät tehokkaasti ja kaikki saastuneet tuotepakkaukset pitää aina hävittää.
- Saastuneet komerot on puhdistettava ja koko alue imuroitava huolellisesti. Imuroi myös keittiön tilat, joihin kertyy ruoantähteitä, kuten esimerkiksi lieden tausta.
- Vie imurin pölypussi heti ulos jäteastiaan, jotta hyönteiset eivät leviä pussista takaisin asuntoon.
Lutikka eli seinälude
- Käyttää ravinnokseen ihmisen tai eläimen verta. Lutikat viettävät suurimman osan ajastaan piilossa. Ihmisen tuottama lämpö ja hiilidioksidi houkuttelevat ne liikkeelle ja imemään verta nukkuvan ihmisen iholta.
- Koko noin 2–8 mm riippuen luteen kehitysvaiheesta, pienimmät nymfit vain alle 1 mm. Lutikka, joka ei ole ruokaillut, näyttää lähes läpikuultavalta. Verta imettyään se on pitkulainen ja väritykseltään punaruskea.
Vinkkejä torjuntaan: - Luteista on vaikea päästä eroon kotikonstein. Asukkaan ei kannata käyttää tuholaistorjunta-aineita, sillä aine saattaa vain karkottaa luteet laajemmalle ja muihin tiloihin. Suosituksena onkin aina ammattimainen torjunta.
- Luteet kulkeutuvat asuntoihin esimerkiksi matkatavaroiden tai käytettyjen huonekalujen kautta. Siksi kaikki tavarat kannattaa tuoda kotiin vasta huolellisen tarkastuksen jälkeen.
Paperitoukka
- Muistuttaa sokeritoukkaa, mutta on isompi ja karvaisempi. Aikuinen paperitoukka on n. 15 mm pitkä ilman tuntosarvia ja takasukasia. Kokonaispituus sarvineen ja sukahäntineen voi olla jopa 3–4 cm.
- Paperitoukka on lähes kaikkiruokainen.
Vinkkejä torjuntaan: - Kodin ulkopuolelta tuodut kartonkipakkaukset kannattaa hävittää ripeästi, koska paperitoukat leviävät tehokkaasti pakkausmateriaalien mukana ja käyttävät pahvimateriaalia myös ravinnokseen.
Turkiskuoriainen
- Suomessa esiintyy useita eri turkiskuoriaislajeja. Turkiskuoriaisten toukat vioittavat tekstiileitä tekemällä niihin pieniä ja teräväreunaisia reikiä. Villa, turkis, silkki, höyhenet ja muut luonnonmateriaalit maistuvat niille parhaiten.
- Turkiskuoriaisen munat ovat hyvin pieniä, vaaleita ja siten vaikeasti havaittavissa. Turkiskuoriaiset munivat yleensä jonnekin piiloon lähelle ravinnonlähdettä, joten niitä ei ole näkyvissä.
Vinkkejä torjuntaan: - Keittiön säännöllinen imurointi vähentää houkuttelevien ruoanlähteiden määrää.