Yksin asuvalle Niinalle ihaninta on vapaus, ikävintä tiukka talous
Autoliikkeen sihteerinä työskentelevä Niina Valkeinen (38) ryhtyi yksinasujaksi noin 13 vuotta sitten ja on siitä asti nauttinut omasta valtakunnastaan ilolla.
”Ihaninta yksinasumisessa on vapaus valita kaikesta itse: Mitä, milloin ja miten teen asiat. Voin ihan itse päättää, mihin laitan tuon pöydän ja tuon kaapin tai lämpeneekö sauna nyt vai huomenna.”
Niina asuu Asuntosäätiön asumisoikeusasunnossa kerrostalossa Keravan Molanderinmäellä. Hänellä on 49 neliömetrin suuruinen kahden huoneen koti, johon kuuluu myös sauna ja lasitettu parveke.
Niina Valkeisen mielestä yksin asumisen iso miinus on korkeat kustannukset.
”Asumiskustannukset on suurin rahareikä kaikissa kotitalouksissa, mutta yksin asuvat maksavat asumisestaan paljon enemmän kuin muut. Pienemmät asunnot ovat myös suhteellisesti kalliimpia kuin isommat. Tämä ei oikein käy minun järkeeni.”
Kalliimmat elinkustannukset näkyvät erityisesti silloin, kun eteen tulee muita, yllättäviä menoja.
”Jos esimerkiksi pitäisi ostaa yllättäen uusi pesukone tai muu iso kodinkone, joutuisin kaivamaan puskurirahastoani.”
”Joskus käy mielessä, että jos asumiskustannuksia olisi useampi maksamassa, niin yllättävätkin menot voisi hoitaa nopeammin. Asuminen vie niin suuren osan yksinasuvan tuloista.”
Täällä asuessani en ole koskaan tuntenut oloani turvattomaksi.
Asumisoikeusasunto helpottaa
Asoasunnot voivat mahdollistaa yksin elävällekin hieman väljemmän ja vuokralla asumista turvallisemman asumisen. Moni yksin elävä ei ehkä edes saisi riittävää asuntolainaa mieleisensä asunnon hankkimiseksi.
Oman asunnon ostaminen ei ole nyt Niinalle ajankohtaista. Asumisoikeusasunto helpottaa hieman asumisen kustannuspaineissa.
”Valitsin asumisoikeusasunnon, koska ne ovat ainakin vielä tällä hetkellä edullisempia kuin vuokra-asunnot. Ja pieni osa maksuista pyörähtää takaisin omaan pussiin, mikä sekin on hyvä.”
Niina valitsi asuinpaikkansa hyvän sijainnin perusteella. Kerrostalo on lähellä Keravan keskustaa ja palveluja, mutta alue on kuitenkin rauhallinen. Niina pääsee sieltä kätevästi autolla töihin Vantaalle.
Hän kokee, että kerrostaloissa on turvallista asua.
”En ole koskaan tuntenut oloani turvattomaksi, koska ympärillä on paljon ihmisiä. Naapurit ovat mukavia. Tarvittaessa voin lainata naapurilta vaikka korkeamman jakkaran verhojen ripustamiseen.”
Parisuhteessakin voi asua erillään
Oma koti on rauhan tyyssija. Niinan koti on aina avoin myös laajalle ystäväpiirille.
”Kutsun heitä usein tänne, ja mielellään he myös tulevat. Monet ovat perheellisiä ja elävät nyt ruuhkavuosiaan, joten kotini on myös heille rauhoittumisen paikka. Välillä juodaan iltateetä yhdessä ja välillä rentoudutaan pidemmän kaavan kautta ja saunotaan.”
Miesystävänsä kanssa Niina on seurustellut seitsemän vuotta, ja koko sen ajan he ovat asuneet omissa asunnoissaan.
”Malli sopii meille, koska molemmat kaipaamme välillä myös omaa rauhaa. Vietän paljon aikaa myös hänen luonaan Vantaalla, mutta haluamme pitää omat kotimme. Meillä on juuri nyt hyvä näin, mutta emme ole kuitenkaan sulkeneet pois mahdollisuutta, että asuisimme joskus yhdessä.”
Asumisratkaisu ei ole juuri herättänyt kysymyksiä lähipiirissä. Vieraammille kyselijöille Niinalla on napakka vastaus. ”Jos joku ihmettelee meidän ratkaisuamme, olen aina heittänyt että ’kyllä tätinikin on jo todistanut, että tämä toimii: hän on asunut puolisonsa kanssa jo yli 40 vuotta eri kodeissa’. Itselleni tämä on hyvinkin tuttu ja hyväksi havaittu malli.”
Yksinasumisen tilastoja Suomessa ja Asuntosäätiöllä
- Noin 1,3 miljoonaa suomalaista asuu yksin.
- Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia.
- Yksinasuvista 50 % asuu vuokralla, kun koko väestöstä vuokralla asuu 28 %.
- Yksinasuvista 46 % omistaa asuntonsa, koko väestöstä 69 %.
- Yksinasuvat asuvat useimmiten kerrostalossa (62 %) ja kaksiossa (43 % yksinasuvista).
- Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoissa yksinasuvista yli 84 % asuu kaksiossa tai sitä isommassa kodissa.