Kuopiosta Vantaalle muuttanut Marja: ”Asumisoikeusasunto oli kuin lottovoitto”

Asumisoikeusasunto oli uusi asia Marja Ikoselle, joka oli asunut vuosikymmeniä omistusasunnossa. Kun Marja muutti Kuopiosta Vantaalle, hänen oli pohdittava, onko oman asunnon omistaminen enää paras vaihtoehto.

”Halusin muuttaa pääkaupunkiseudulle perheeni ja sukulaisteni lähelle. Meni yli kaksi vuotta, että sain Kuopion keskustakolmioni myytyä. Niillä varoilla olisin saanut yksiön Hyvinkäältä tai Kirkkonummelta. Nämä alueet eivät olleet ihanteellisia, sillä tyttäreni asui Helsingissä ja halusin olla lähempänä häntä. Pohdin myös vuokra-asuntoa, mutta se olisi tuntunut tuhlaukselta”, Ikonen kertoo.

Kun Ikonen oli laittanut Kuopion-asuntonsa myyntiin, hän jutteli muuttoaikeistaan kampaajansa kanssa viisi vuotta sitten. Silloin hän kuuli ensimmäisen kerran asumisoikeusasunnosta.

”Kampaajani kehotti minua hakemaan järjestysnumeron varmuuden vuoksi. Ajattelin, että eihän siitä haittaakaan ole”, Ikonen sanoo.

Asumisoikeusasuntoa haetaan järjestysnumeron avulla. Järjestysnumeron hakeminen ei vielä velvoita asunnon ottoon, mutta ajoissa haettuna se voi edesauttaa asunnon saamista.  

Kun Ikonen sai asuntonsa myytyä, hänellä oli vain kuukausi aikaa muuttaa pois. Silloin hän muisti, että järjestysnumero oli edelleen voimassa. Ikonen otti yhteyttä Asuntosäätiön uudiskohdemyyjään Raija Kallasaareen.

”Raija kertoi minulle rakenteilla olevasta asumisoikeuskohteesta Vantaalla. Innostuin heti ja kävimme katsomassa asuntoa. Kolmessa päivässä minulla oli uusi koti Vantaalla. Jos en olisi hakenut järjestysnumeroa, asuisin paljon kauempana, pienemmässä asunnossa uuden asuntolainan kanssa. Tämä oli kuin lottovoitto”, Ikonen kertoo.

Isoissa kaupungeissa asuntomarkkinat liikkuvat eri hintaluokissa kuin pienemmillä paikkakunnilla.

”Syrjäseudulla tai kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevasta omistusasunnosta tai talosta saatava varallisuus ei usein riitä vastaavan asunnon ostoon isoista asutuskeskuksista. Silloin asumisoikeusasunto on hyvä valinta. Osan varallisuudesta saa sijoitettua asuntoon ja rahaa jää vielä elämiseenkin”, toteaa Asuntosäätiön Raija Kallasaari.

Asuntosäätiön asumisoikeusasuntoja on yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla, ja uudisrakennuksiakin valmistuu.

Asumisoikeusasunto on taloudellisesti järkevä vaihtoehto omistusasunnon jälkeen erityisesti iäkkäämmille ihmisille, sillä asumisoikeusasuntojen varallisuusrajat eivät koske yli 55-vuotiaita.

”Asunnon arvon putoamista tai mahdollisia remonttikustannuksia ei tarvitse pelätä. Kuukausittaiseen käyttövastikkeeseen saa asumistukea samoin perustein kuin vuokra-asuntoonkin”, Kallasaari kertoo.

Nyt Marja Ikonen toimii talonsa asukastoimikunnan puheenjohtajana ja on mukana järjestämässä asukkaille yhteisiä tapahtumia ja iltamia.

Ystävällinen naapurusto, hyvin suunniteltu koti luonnon keskellä ja modernit kodinkoneet tuovat Ikoselle iloa arjessa. Asumisoikeusasujana hän omistaa oikeuden asua asunnossaan – se tuo samanlaista pysyvyyden tunnetta kuin osakehuoneistokin.

”Tämä tuntuu kuin omalta kodilta, mutta vastuuta on vähemmän. Jos tulevaisuudessa haluaisin muuttaa, voisin tehdä sen ilman huolta asunnon myynnistä. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, jonka jälkeen myös asumisoikeusmaksu palautetaan. Todennäköisesti kuitenkin pysyn Asuntosäätiön asukkaana jatkossakin”, Ikonen sanoo.

Monet Ikosen naapureista ovat muuttaneet asumisoikeusasuntoon omakotitalosta helpomman arjen vuoksi. Kallasaari on huomannut saman ilmiön.

”Usein eläkeiän lähestyessä ihmiset kaipaavat helppoutta asumiselta ja kotia palveluiden läheltä. Kaukolämmöllä toimivan asokodin voi jättää pidemmänkin reissun ajaksi huoletta. Ihmiselle jää myös enemmän aikaa itselleen, kun huoltoyhtiö huolehtii niin piha- kuin lumityötkin”, Kallasaari kertoo.

Asuntosäätiö hoitaa isommat huollot ja korjaukset. Jos kodin kiinteä laite menee rikki, uutta ei tarvitse ostaa omilla rahoilla. Asuntosäätiö huolehtii uuden laitteen asukkaalle. Arjen kysymyksissä apua saa Asuntosäätiön Palvelukeskuksesta, joka on asukkaan tukena ympäri vuorokauden.