Parvekeviljelijän vinkit: Näin syntyy syötävä keidas
”Olen asunut Helsingissä Vuosaaren kodissani 18 vuotta, enkä aio koskaan muuttaa pois. Fillaroidessani aikoinaan talon ohitse ajattelin, että jos saan tuolta asunnon, muuta en halua. Kun sitten pääsin asuntonäyttöön ja näin parvekkeen, tiesin heti, että tässä se on, elämäni koti!
Etelään avautuva parveke on kotini kruunu. Sinne pääsee suoraan keittiöstä. Aurinko paistaa parvekkeelle aamukahdeksasta alkuiltapäivään. Kesällä paahde hellittää suloisesti iltaa kohden.
Kasvien kannalta ilmansuunta on mitä suotuisin. Mielestäni asuntoni on sijainniltaan yksi parhaista asokodeista.
Parvekeviljelyni lähti siitä, että tarvitsin lasikaiteen eteen jotain näkösuojaksi. Ensimmäiseksi hankin isot ruukut, joihin laitoin kasvamaan perunaa ja ritilät hernettä varten.
Opaskirjoja en ole juurikaan lueskellut, olen vain kylmän rauhallisesti kokeillut kaikenlaista. Perunan ja herneen jälkeen löysin salaatit, joita on todella helppoa kasvattaa kaupan ruukkusalaateista. Salaatti onkin vakiokasvejani. Onhan se suuri nautinto noukkia aamupalaleivälle salaattia suoraan omasta maasta.
Kuusi kiloa tomaatteja syksyllä
Parvekkeellani kasvaa myös tomaatteja, kurkkuja sekä yrttejä kuten persiljaa, minttua ja rosmariinia.
Tomaattia ja kurkkua olen oppinut kasvattamaan siemenestä. Ensin kylvän siemenet sisälle itämään ja myöhemmin siirrän taimet parvekkeelle. Tomaatti viihtyy parvekkeellani erinomaisesti ja kasvaa kesän mittaa ylös kattoon saakka. Pari vuotta sitten sato oli ennätyksellinen – kun syksyllä purin alas tomaattiköynnöksen, se antoi vielä reilut kuusi kiloa tomaatteja.
Sadosta en heitä mitään pois. Esimerkiksi tomaateista olen tehnyt säilykkeitä ja antanut myös ystäville.
Kaikenlaista on tultu kokeiltua: sinisiä perunoita, purjoa, maissia ja fenkolia. Fenkolin ”tupsuja” tarvitaan fenkoli-hunajakurkkuihin, jonka reseptin olen tuonut matkoiltani Espanjaan. Tätä herkkua ovat usein saaneet maistaa ystävänikin.
En kaipaa kesämökkiä, sillä parvekkeeni on keitaani. Nautin siellä myös kaikki ateriani keväästä pitkälle syksyyn.
Kirvat pois suihkepullolla
Kasvit vaativat päivittäistä hoitoa, eli kastelua ja kirvojen tarkkailua. Jos näen kirvoja, otan heti suihkepullon, suihkutan reippaasti vettä kirvojen päälle ja pyyhin kasvin lehdet ja varret. Myrkkyjä en ole kasveilleni koskaan laittanut.
Kastelu on hyvä aamujumppa. Kesän kuumimpina päivinä vettä kuuluu toki paljon, mutta onneksi kastelukannun matka ei ole pitkä, saanhan vettä suoraan keittiöstä.
Kun kausi alkaa, suuntaan vakiopaikkaani Hakaniemen torille katselemaan, mitä kaikkea sieltä löytyy. Torilla on mukavinta asioida, kun siellä voi samalla nauttia torikahvit.
Nyt odotan lekotteluhetkiä kansituolissa ja sitä, että kokoonnumme ystävieni kanssa ruokapöydän ääreen kuin piknikille. Mieleni rauhoittuu, kun annan katseen kiertää ympäri omaa paratiisiani.”
Jussin vinkit aloitteleville parvekepuutarhureille
- Kokeile rohkeasti oman mielihalusi mukaan. Iloitse kasvun ihmeestä ja nauti oman maan antimia. Puuhaile rennosti – jos jokin ei onnistu, ei se niin vakavaa ole.
- Aloita helpoista: istuta vaikka kaupan ruukkusalaattia ja -yrttejä altakasteluruukkuihin. Irrota muovinen kasvatusruukku varovasti, jotta juuret eivät repeydy.
- Muista kastella tarpeeksi ja tarkkaile päivittäin, etteivät kirvat pääse leviämään. Kirvoja voit karkottaa suihkuttamalla vettä suihkepullolla ja pyyhkimällä kasvien lehdet ja varret.
- Pienillä kustannuksilla saa paljon iloa ja hyötyä. Tarvitset vain siemeniä, taimia, multaa, lannoitetta ja ruukkuja. Salaatit, yrtit ja siemenpussit maksavat muutaman euron, kympillä saatat saada neljä säkkiä multaa.
- Työvälineistä tärkeimmät ovat sakset, joita tarvitset ihan jo multapussin avaamiseen. Hyvät sakset ovat tarpeen myös, kun leikkaat esimerkiksi tomaatinvarret alas satokauden jälkeen. Tarvitset myös hansikkaat, sillä istuttaminen ja mullan tasoittaminen sujuu parhaiten käsin. Käytä hengityssuojainta, jos käsittelet kuivaa, pölyävää multaa.