Alueiden kehittämisessä on kyse arvovalinnoista
Suomalainen aluekehittäminen on lähtenyt Tapiolan puutarhakaupungin rakentamisesta 1950-luvulla. Tapiola oli Asuntosäätiön voimanponnistus aikana, jolloin kaupunkimainen asuminen oli uutta, eikä monikaan vielä ymmärtänyt säätiön ideaa luoda kaunista kaupunkimiljöötä tavallisille asukkaille.
Edeltäjieni sinnikkyyden ansiosta Tapiolasta tuli jopa maailmanlaajuinen malliesimerkki. Alueen synnyttäminen tyhjästä infrastruktuurista lähtien loi Asuntosäätiöön osaamista, johon on sittemmin laajasti luotettu niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa.
Olemme yhä aktiivisesti mukana alueiden kehittämisessä. Nykyisin painotus on kuitenkin enemmän täydennysrakentamisessa ja kortteleiden kehittämisessä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä on puukerrostalohankkeemme Pohjois-Pasilan Postipuistossa, jossa kehitetään asumisen yhteisöllisyyttä.
Postipuiston hankkeessa korostuu asia, jonka toivoisi ymmärrettävän laajemminkin. Kaikki rakentaminen pitäisi lähteä asukkaiden tarpeista ja suunnittelu tehdä ihmisen mittakaavaan. Vain sitä kautta saadaan synnytettyä asuinalueita ja asuntoja, joissa ihmiset viihtyvät pitkään ja haluavat itsekin pitää miljöön kunnossa.
Postipuiston hankkeessa tilaajat ovat mahdollistaneet ihmisen mittakaavaisen suunnittelun tilaohjelman kautta. Kun tilaohjelmassa ei ole liikaa asuntoja, huoneistoista ja piha-alueista tulee väljempiä ja valoisampia. Ihmisen mittakaava tarkoittaakin hyvin usein sekä väljyyden että valoisuuden huomioimista. Liiallinen tehokkuusajattelu puolestaan syö juuri noita ominaisuuksia.
Asuntosäätiön keskipinta-ala asunnoissa on yhä 67,1 neliötä. Kun lähtökohtana on pyrkimys luoda hyviä asuntoja tavallisille ihmisille, asuntojen koolla on merkitystä. Ja toisaalta, kun asumisen hinta on kohtuullinen, ihmisillä on myös varaa hankkia itselleen riittävän kokoinen koti.
Asuntojen ja asuinalueiden viihtyvyydellä, väljyydellä ja kohtuuhintaisuudella on tänä päivänä yhä suurempi merkitys, sillä ne vaikuttavat laajasti ihmisten hyvinvointiin jatkuvan muutoksen alla olevassa maailmassa. Nuo asiat ovat ajankohtaisia myös siksi, että lähiöihin kohdistuu valtavia tiivistämisen paineita kehittyvillä kaupunkiseuduilla.
On hyvä, että asiaa myös tutkitaan. Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnan tutkimushanke ”Muuttuva käsitys lähiöstä tiivistyvässä kaupungissa” paneutuu nostamaan esiin lähiöiden arvoja ja hyviä puolia. Yhteistyökumppanina heillä on Espoon kaupunki. Tutkimus valmistuu tämän vuoden lopulla ja antaa toivon mukaan hyvää tietoa myös asuntopoliittiseen päätöksentekoon.
Asuntopolitiikan kautta määritellään arvot, joiden mukaan suomalaista asumista kehitetään eli alueiden kehittämisessä on mitä suuremmassa määrin kyse arvoistamme. Otammeko huomioon tavallisten ihmisten tarpeet pitkällä tähtäimellä vai annammeko vallan liiallista tuottavuutta korostaville tekijöille, joiden hyödyt ovat yleensä pelkästään taloudellisia ja kohdistuvat harvoille.
Asuntosäätiö on mukana tällä hetkellä Helsingissä myös Puotilan ja Kannelmäen sekä Espoossa Suvelan alueiden kehittämisessä tuottamalla alueelle monipuolistavaa ja segregaatiota ehkäisevää asuntotuotantoa. Me kannamme kaikissa aluekehityshankkeissa vastuumme pitämällä jatkossakin tilaohjelmamme väljinä ja kehittämällä alueille asukkaiden tarpeiden mukaisia sekä maksukykyyn sopivia tuotteita ja palveluja.
Esa Kankainen