Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta: Asumisoikeuskohteiden käyttö- ja luovutusrajoituksia helpotettava
Uutta asumisoikeuslakia koskeneeseen hallituksen esitykseen sisältyi ehdotus helpottaa vajaakäyttötilanteissa asumisoikeuskohteiden vapauttamista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Perustuslakivaliokunta kuitenkin torppasi esityksen katsoen, että vajaakäyttö ei ainakaan toistaiseksi uhkaa asumisoikeusyhteisöjen toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta ei kuitenkaan jaa täysin perustusvaliokunnan näkemystä.
”Olemme neuvottelukunnassa käyneet paljon keskustelua asumiskustannusten tasosta ja niiden nopeasta noususta. Keskusteluissa nousee toistuvasti esiin se, miten hyvän asuntokysynnän alueella sijaitsevat asumisoikeuskohteet joutuvat tasauksen kautta osallistumaan heikomman kysynnän alueella sijaitsevien kohteiden kustannuksiin, joita aiheutuu mm. tyhjäkäytöstä”, toteaa Asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Jari Riskilä.
Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta on käynnistänyt aloitteen valmistelun asumisoikeuskohteiden käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamisen helpottamiseksi. Tavoitteena on vajaakäytössä olevista asumisoikeuskohteista muille asumisoikeusasukkaille aiheutuvan kustannusrasitteen vähentäminen ja korkotukilainoitukseen sisältyvään valtion takaukseen liittyvän riskin pienentäminen.
Neuvottelukunta selvitti syksyn aikana myös vastikkeiden tasausjärjestelmän vaikutuksia omakustannusperiaatteeseen. Selvitystyössä keskityttiin erityisesti siihen, millaisia paineita vastikekorotuksiin kohteiden peruskorjauskuluista aiheutuu. Neuvottelukunnan kannanoton mukaan vastikkeiden tasausjärjestelmä toimii tarkoitetulla tavalla ja on yleisesti asukkaiden edun mukainen.
”Käyttövastikkeiden tasauksella ei ole vaikutusta omakustannusperiaatteen toteutumiseen koko asumisoikeusyhteisön asuntokannassa. Yksittäisen kohteen tasolla vaikutus voi kuitenkin olla tuntuva, esimerkiksi kohteen iän tai korjaustarpeiden takia. Tämä vaikutus ei kuitenkaan ole staattinen. Kohde, joka tänä vuonna on tasauksessa maksajana, voi seuraavana vuonna olla saajana. Ilman tasausjärjestelmää käyttövastike nousisi tuntuvasti myös kohteen peruskorjauksen yhteydessä”, Riskilä kertoo.
Asumisoikeustuotannon lakkauttamisella vakavia seurauksia
Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta pitää hallituksen suunnittelemaa asumisoikeustuotannon lakkauttamista ja muun ARA-tuotannon vähentämistä asuntopoliittisesti epäonnistuneina toimenpiteinä ja yhteiskunnan kokonaisedun vastaisina. Neuvottelukunnan mukaan valtion asumisoikeusjärjestelmässä näkemiin ongelmiin tulee vastata järjestelmää kehittämällä, ei uudistuotannon lakkauttamisella.
”ARA-tuotannon vähentäminen vaikeuttaa mm. pieni- ja keskituloisten ihmisten hakeutumista uusille ja kehittyville alueille sekä heikentää erityisesti kaupunkikeskusten palvelualojen työvoiman saatavuutta. Uudistuotannon lopettamisella aikaansaatavat säästöt jäävät vähäpätöisiksi, ja jos huomioidaan rakentamisen kustannuksista valtiolle kertyvät verotulot, uudistuotannon lakkauttaminen on valtiontalouden kannalta selvästi haitallinen toimenpide. Sen sijaan, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen lopetetaan, voitaisiin valtion riskiä vähentää ja tuen kohdentumista parantaa järjestelmää kehittämällä”, Riskilä sanoo.
Asumisoikeusasioiden neuvottelukunta perustettiin osana asumisoikeuslain uudistusta ja asetettiin ympäristöministeriön päätöksellä joulukuussa 2022. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita. Neuvottelukunnassa edustettuina ovat sekä asumisoikeuden haltijat että asumisoikeusyhteisöjen edustajat. Neuvottelukuntaan osallistuu lisäksi pysyviä asiantuntijaedustajia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta, Valtiokonttorista ja ympäristöministeriöstä. Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisenä toimintavuotenaan seitsemän kertaa.