Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen: Asuntopolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti – ASO-järjestelmää tulee kehittää, ei lakkauttaa
Asuntopolitiikan poukkoilevuus vaikeuttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden sekä kaupunkien ja kuntien toimintaa. Asuntopolitiikka on keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Segregaation torjunnassa toimivaksi osoittautunutta asumisoikeusjärjestelmää tulee edelleen kehittää.
ARA-tuotannon tulevaisuutta selvittäneen Markus Lahtisen selvitysryhmän loppuraportissa kritisoidaan asumisoikeusasuntotuotannon lopettamista nopealla aikataululla. Nopea alasajo ei ratkaise asumisoikeusjärjestelmän haasteita.
”Selvitysryhmän loppuraportti peräänkuuluttaa ansiokkaasti pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämistä asuntopolitiikassa. Asumisoikeusjärjestelmän uudistuotannon äkkinäinen pysäytys on ääriesimerkki poukkoilevasta asuntopolitiikasta, joka ei ole kenenkään etu”, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.
”Onneksi nykyisessä heikossa suhdannetilanteessa ymmärrettiin antaa lisäaikaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannolle, mikä tasaa osaltaan rakennusalan suhdannepohjaa”, toteaa Kankainen.
Toimiva välimalli olemassa
Asumisoikeusjärjestelmä on osoittautunut toimivimmaksi ns. välimallin ratkaisuksi, ja sitä voidaan edelleen kehittää lainsäädäntöä päivittämällä. Asuntopolitiikalla voidaan ehkäistä alueiden eriarvoistumista, ja siinä asumisoikeusjärjestelmä on toiminut tehokkaasti. Asumisoikeusasuntojärjestelmän lopettaminen veisi päättäjiltä toimivan kaupunkisuunnittelun työvälineen. Lopettaminen vaarantaisi myös nykyisen asumisoikeusasuntokannan vakauden, ja vastiketason jo pelkästään uudistuotannon loppuessa.
Asumisoikeuslaki uudistui juuri, ja sitä on otettu käyttöön vaiheittain. Lakiuudistuksen viimeisin osa järjestysnumerouudistus tuli voimaan syyskuun alussa 2023 siirtymäkaudella. Siirtymäkausi päättyi vuoden 2023 lopussa, ja uudistus on ollut voimassa vasta vajaat kolme kuukautta.
”Uudistuksella suunnataan asumisoikeusasunnot eniten niitä tarvitseville. Lainsäädännön tavoitteiden toteutumista tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Vielä ei tiedetä kuinka esimerkiksi mainittu uudistus vaikuttaa asumisoikeusasuntojen kohdentumiseen”, muistuttaa Esa Kankainen.
Lakkautuspäätös vaikeuttaa asuntorakentamisen suunnitelmien toteutusta ja etenkin segregaation torjumista. Vaarassa on monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotarjonta. Tästä myös suurimmat kaupungit ovat ilmaisseet huolensa.
”Asuntohankkeiden elinkaari suunnittelusta toteutukseen kestää useita vuosia, joten 1–3 vuoden lykkäys asotuotannon osalta ei riitä. Tuotannon nopea lopetus kaataa nykyisiä ja suunnitteilla olevia hankekokonaisuuksia. Korttelihankekokonaisuuksissa tämä voi tarkoittaa myös vapaarahoitteisten ja ARA-rahoitettujen hankkeiden lopettamista”, painottaa Kankainen.
”Asumisoikeusjärjestelmän lakkauttamisen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuehdotuksia tulisi selvittää laaja-alaisesti. Näemme Asuntosäätiössä poukkoilevan asuntopolitiikan seurausten osuvan ennen kaikkea kansalaisiin. Asuntopolitiikalla on turvattava jokaisen suomalaisen oikeus asuntoon ja hyvinvointia tukeva asuinympäristö. Päättäjiltä tarvitaan yhteistä tahtotilaa pitkäjänteiseen asuntopolitiikkaan, vain niin voidaan huolehtia oikeudenmukaisesta ja elinvoimaisesta yhteiskunnasta”, Kankainen toivoo.