Puraisiko sinuakin keräilykärpänen? – Suomalaiset keräilevät kaikkea romusta radioihin

Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimus paljastaa suomalaisten olevan keräilijäkansaa. Suosituimpia keräilykohteitamme ovat kirjat, astiat, postimerkit, jääkaappimagneetit ja muumimukit.  

”Tutkimuksemme mukaan keräilyinnostuksen kohteena voi olla lähes mitä vaan. Suosituimmat esineet ovat kooltaan melko pieniä, mutta suomalaiskotien kätköistä löytyy myös harvinaisempia ja suurempia tavaroita, kuten vanhoja tietokoneita ja putkiradiokokoelmia”, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo. 

Miehet keräilevät erityisesti LP-levyjä, postimerkkejä ja erilaisia keräilykortteja. Naiset sen sijaan innostuvat astiasarjoista, jääkaappimagneeteista ja koriste-esineistä.  

Keräilyn ja keräilykohteiden suosiossa on alueellisia eroja. Vähiten innokkaat keräilijät löytyvät Itä-Suomen suunnalta: karjalaisista joka kolmas (32 %) ei ole koskaan kerännyt mitään. Koko maassa keräilyyn näin nuivasti suhtautuu vain noin joka viides (22 %). 

Muumimukit ovat valloittaneet keräilijät ympäri Suomen – erityisen paljon niitä löytyy kaapeista Kymenlaaksossa, missä lähes joka kolmas kertoo keräävänsä muumimukeja. Satakuntalaiskaapit puolestaan täyttyvät erilaisista astiasarjoista.  

Kirjat pitävät pintansa keräilykohteena koko maassa. Kirjoja kertovat keräävänsä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat sekä johtavassa asemassa tai ylempinä toimihenkilöinä työskentelevät.   

Suomalaiskotitaloudessa on arvioitu olevan keskimäärin 10 000–50 000 esinettä (Vera Kinnusen väitöskirja, Lapin yliopisto 2017). Siinä missä osa suomalaisista tunnustautuu tavaroiden hamstraajiksi, onnistuu osa meistä ainakin oman arvionsa mukaan konmarituksessa. 

Suomalaiset arvioivat itse omistavansa keskimäärin 13 000 esinettä. Arviot vaihtelevat alueellisesti huimasti. Varsinais-Suomessa sekä Kainuussa ja Lapissa tavaroita arvioidaan kertyneen nurkkiin jopa tuplasti keskivertoon verrattuna, eli yli 25 000 kappaletta. Keski-Suomessa ja Satakunnassa asuvat arvioivat kodin tavaramäärän jäävän vain murto-osaan tästä, eli noin 3 000 esineeseen.  

Kaikkein suurimmaksi tavaramääränsä (keskimäärin 18 000 tavaraa) arvioivat suurituloisimmat. Naiset puolestaan arvioivat omistavansa miehiä enemmän esineitä.  

Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan keräily tuo parhaimmillaan iloa ja sisältöä elämään. Etenkin miehet kertovat keräilyharrastuksen tuoneen heille uusia ystäviä. Vain ani harva kokee keräilyharrastuksen vievän liikaa aikaa tai rahaa tai herättävän kummastusta lähipiirissä. 

Mutta tuovatko tavarat onnea? Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan näin ei ole.  

”Tutkimuksessamme itsensä kaikkein onnellisimmiksi arvioineet suomalaiset omistivat kaikkein vähiten tavaroita ja onnettomimmat taas kaikkein eniten”, Otranen kertoo. 

Suomalaisten muita keräilykohteita: kahviloiden sokeripaketit, kantoliinat, putkiradiot, teepussit, retrotietokoneet, hotellisaippuat, maatuskanuket, pullonkorkit ja ylipäätään romu. Listalta löytyy myös aineeton keräilykohde, eli kokemukset.

*** 

Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten onnellisuuden lähteitä ja erityisesti kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistuu tänä vuonna 2 177 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.