Tutkimuksen mukaan huoli kohtuuhintaisesta asumisesta kasvaa
Asumisen kustannukset huolestuttavat yhä useampaa suomalaista. Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle puolet suomalaisista kokee, että asuminen on Suomessa kohtuuhintaista. Tutkimus paljastaa kaksi ilmiötä: taloudelliset syyt sekä estävät, että pakottavat suomalaisia muuttamaan.
Asuntosäätiö on tutkinut vuosia suomalaisten asumismieltymyksiä ja -asenteita (Kotionnellisuus-tutkimus 2021–2025). Tuoreimman, väestökattavan mittauksen mukaan peräti 60 prosenttia suomalaisista on huolissaan nousevista asumiskustannuksista – luku on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Tutkimuksen mukaan yli puolet (53 %) suomalaisista on sitä mieltä, että kohtuuhintainen asuminen toteutuu maassamme tällä hetkellä huonosti tai hyvin huonosti. Luku on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna toteutetussa tutkimuksessa.
”Pitkittyneet talouden haasteet, irtisanomisaallot sekä nousevat hinnat näkyvät suomalaisten asumisessa yhä konkreettisemmin. Vaikka korot ja energian hinta ovat olleet laskemaan päin, Suomessa on kasvava huoli asumisesta. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus järkeviin asumiskustannuksiin sekä kotiin lähellä työtä ja palveluja. Nyt näyttää siltä, että usko kohtuuhintaiseen asumiseen on murenemassa”, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen sanoo.
Yli 200 000 suomalaisella ei ole enää varaa kotiinsa
Hankala taloustilanne näkyy myös uutena vakavana ilmiönä. Asuntosäätiön tutkimuksessa yli 200 000 suomalaista (6 %) kertoo joutuvansa luopumaan nykyisestä kodistaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Vielä merkittävästi useampi (26 %) pelkää kotinsa menettämistä taloudellisten syiden vuoksi.
Tutkimus paljastaa myös toisen asumishaaveita estävän ilmiön. Peräti joka viides (21 %) suomalainen haluaisi muuttaa, mutta kertoo sen olevan mahdotonta nykyisessä taloustilanteessa.
”Kehitys on hyvin huolestuttava. Taustatekijöitä on varmasti monia, asumiskustannusten noususta työpaikan menettämiseen ja tukileikkauksiin. Erityisesti kasvavissa kaupunkikeskuksissa tarvitaan kohtuuhintaista asumista. Kohtuuhintaisten asuntojen puute uhkaa kaupunkien elinvoimaa, kun ihmisiä muuttaa pois ja työvoiman saatavuus heikkenee”, Kankainen toteaa.
Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintainen asuminen toteutuu heikoimmin
Yleisesti ottaen suomalaiset ovat suhteuttaneet asumisensa hyvin tuloihinsa. Kuitenkin kolmasosalla asuminen haukkaa yli 40 prosenttia nettotuloista, mikä on EU:n tilastolaitos Eurostatin mukaan ylisuuri kustannus*.
Huoli asumiskustannuksista näkyy ympäri maata, mutta ongelma korostuu pääkaupunkiseudulla. Siellä asuvista joka neljäs kertoo kohtuuhintaisen asumisen toteutuvan omalla kohdalla heikosti tai erittäin heikosti. Luku on koholla myös Uudellamaalla (22 %) sekä Kainuun ja Lapin alueilla (20 %).
Asunnottomuus on kääntynyt Suomessa kasvuun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Yhtenä syynä asunnottomuuden kasvuun on kuntien mukaan kohtuuhintaisten asuntojen puute**.
”Suomalaisten näkemykset ja asunnottomuuden kasvu kertovat synkeää kuvaa asumisen tilanteesta. Oleellinen kysymys onkin, miten Suomessa turvataan kohtuuhintainen asuminen. Tässä valtion asuntopoliittisilla toimilla on ratkaiseva merkitys”, Esa Kankainen painottaa.
*Eurostat, Statistics on Income and Living Conditions
**Varke (ent. Ara): www.varke.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/asunnottomuus/asunnottomat-2024
Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kotiin ja asumiseen sekä kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistuu tänä vuonna 2 154 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin tammikuussa 2025.