Uusi koti yli 55-vuotiaalle – miksi muuttaa asumisoikeusasuntoon?
Yli 55-vuotiaana ja ikääntyessään moni kaipaa pysyvää ja hyväkuntoista kotia. Asumisoikeusasunto on hyvä valinta, jos ei halua ottaa isoa asuntolainaa omistusasuntoa varten.
Asumisoikeusasunto on vakaampi kuin vuokra-asunto, sillä asuntoa ei voi irtisanoa kukaan muu kuin asukas itse. Se tuo turvaa elämiseen – riskittömästi.
Onko asumisoikeusasuntoon varallisuusraja ja mitä asumisoikeusasunnosta maksetaan?
Varallisuusraja ei koske yli 55-vuotiaita. He voivat hankkia asumisoikeusasunnon, vaikka oma varallisuus riittäisi myös omistusasunnon ostoon.
Asumisoikeusmaksu on 15 prosenttia asunnon arvosta. Useimmista pankeista saa lainaa myös asumisoikeusasuntoihin, jos itsellä ei ole koko pääomaa valmiina.
Asumisoikeusmaksun lisäksi asunnosta maksetaan 250 € vakuusmaksu.
Kannattaako hankkia asumisoikeusasunto? Onko asunnossa edullinen käyttövastike, entä muut kulut?
Edullinen käyttövastike on useimmille tärkeä peruste. Kuukausittain maksettava käyttövastike on pienempi kuin vastaavanlaisen asunnon vuokra olisi. Hintaero vaihtelee paikkakunnittain. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat keskimäärin yli 30 prosenttia kalliimpia kuin asumisoikeusasunnon käyttövastikkeet.
Talojen isojen remonttien kustannukset jaetaan kaikkien Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojen kesken. Asunnossa voi myös asua huoletta. Jos asunnosta hajoaa esimerkiksi jääkaappi, Asuntosäätiö hankkii uuden tilalle
Asukkailla on käytettävissään Kotikulma, joka on sähköinen tiedotus- ja asiointikanava. Arjen asioissa voi ottaa yhteyttä Palvelukeskukseen, joka on tavoitettavissa vuorokauden ympäri.
Asumisoikeusasuminen on asumismuotona turvallinen. Vaikka hallituksen linjaus uusien asumisoikeusasuntojen tuotannon lakkauttamisesta on herättänyt kummastusta, voi asukkaana olla huoleti: linjaus koskee ainoastaan uusien asumisoikeuskohteiden rakentamista. Asumisoikeusjärjestelmä säilyy uudistuotantoa lukuun ottamatta entisellään.
Järjestysnumero, mitä se tarkoittaa asumisoikeusasunnossa?
Asuntoa haetaan järjestysnumerolla, jota haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn valtakunnallisesta järjestysnumerorekisteristä. Järjestysnumero on voimassa kaksi vuotta.
Numero kannattaa hakea, ennen kuin aloittaa asunnon etsimisen. Sen voi siis hakea, vaikka asunnolle ei olisi vielä tarvetta. Asukas valitaan asuntoon aina pienimmän järjestysnumeron perusteella.
Miten haen asumisoikeusasuntoa?
Voit jättää kiinnostavaan asuntoon hakemuksen netin kautta. Nettiasioinnissa on huomioitu kaikenikäiset käyttäjät. Katso tarkemmat hakuohjeet.
Asuntomyyjä tarjoaa asuntoa hakijoille järjestyksessä. Asuntoja voi ja kannattaakin hakea useampia, sillä tarjouksen saaminen ei sido vielä asunnon hankintaan.
Mieluisinta asoasuntoa voi joskus joutua odottamaan, etenkin jos asuntoa etsii pääkaupunkiseudun suosituimmista kohteista. Asunnon voi saada nopeastikin, jos on joustava sijainnin suhteen.
Pienimmällä numerolla oleva hakija on aina etusijalla asuntoon. Asunnontarve tai elämäntilanne ei vaikuta.
Millaisissa taloissa Asuntosäätiön kodit ovat?
Asuntosäätiöllä on tarjolla erikokoisia asumisoikeusasuntoja. Ne ovat kerrostaloasuntoja, rivitalokoteja, luhtitaloja ja erillistaloja. Asumisoikeusasunnon voi saada jopa omakotitalosta.
Kannattaako hankkia asumisoikeusasunto, jos ei aio asua pitkään? Miten asuntojen hintojen yleinen nousu tai lasku vaikuttaa?
Asumisoikeusasunto on sijoitus, josta pääsee nopeasti ja varmasti irti halutessaan. Sopimuksissa ei ole määräaikaa. Asunnon irtisanomisaika on kolme kuukautta, jonka jälkeen asumisoikeusmaksu palautetaan asukkaalle.
Asumisoikeusasuminen tuo turvaa erityisesti muuttotappiokunnissa, joissa omistusasunnon myynti voi olla vaikeaa, eikä omistusasunnosta välttämättä saa aina maksamaansa hintaa takaisin.
Asumisoikeusmaksu on sidottu rakennuskustannusindeksiin, joka on ollut nousujohteinen jo pitkään. Kun yleiset rakennuskustannukset kallistuvat, asumisoikeusasunnosta saa voittoa. Muuttaessaan pois asumisoikeusasunnosta asukas saa voitto-osuuden itselleen verottomana, jos on asunut asunnossa kahden vuoden ajan.
Asumisoikeusasunnon voi siirtää suoraan lasten tai omien vanhempien käyttöön, kun asunnossa on asunut kahden vuoden ajan. Asunnon voi myös vuokrata väliaikaisesti eteenpäin enintään kahdeksi vuodeksi, jos tähän on perusteltu syy, kuten väliaikainen muutto toiselle paikkakunnalle.
Voiko asumisoikeusasunnon jättää perinnöksi?
Asumisoikeusasunnon voi jättää myös perintönä jälkeläisilleen. Perillinen voi itse muuttaa asuntoon tai irtisanoa sopimuksen, jolloin asunnosta maksettu asumisoikeusmaksu maksetaan hänelle. Asunnon voi myös testamentata.
Ovatko asumisoikeusasunnot hyvässä kunnossa ja voiko asuntoa remontoida itse?
Asunnot ovat hyvässä kunnossa, sillä Asuntosäätiö remontoi kodit aina tarvittaessa edellisen asukkaan muutettua pois. Asukas voi halutessaan itse maalata tai tapetoida seiniä oman maun mukaan.
Jos haluaa tehdä isompia korjaustöitä vaikkapa keittiön tai kylpyhuoneen suhteen, remonttiin on haettava erillinen lupa Asuntosäätiöltä. Joihinkin remonttitöihin on mahdollista saada hyvitystä, kun muuttaa pois asunnosta. Korvattavia töitä ovat esimerkiksi parvekelasitusten asentaminen, jos asukas maksaa itse työn asennusvaiheessa.
Miksi kannattaa valita juuri Asuntosäätiön asunto?
Asuntosäätiö on toiminut alalla pitkään ja omistaa kiinteistöjä yli 30 paikkakunnalla. Asunnoista pidetään hyvää huolta peruskorjaamalla tarpeen mukaan.
Uuden asukkaan on helppo asettua uuteen kotiin. Asuntosäätiöllä on paljon yhteisöllistä toimintaa, kuten taloyhtiöiden järjestämiä talkoo- ja pihajuhlia. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnon haltijat kuuluvat myös etuohjelmaan, jossa pitkäaikaisesta asumisesta palkitaan.
Asiantuntijana artikkelissa: Asuntosäätiön myyntipäällikkö Lauri Penttinen.
Näin haet asumisoikeusasuntoa
Miksi valita asumisoikeusasunto?
Asuntosäätiön asumisoikeusasunnot kaupungeittain
- Espoo (3245)
- Hämeenlinna (164)
- Hamina (40)
- Helsinki (3911)
- Hyvinkää (325)
- Imatra (77)
- Järvenpää (523)
- Joensuu (30)
- Jyväskylä (623)
- Kangasala (82)
- Kerava (304)
- Kirkkonummi (238)
- Kotka (217)
- Kouvola (111)
- Kuopio (549)
- Lahti (639)
- Lappeenranta (527)
- Lohja (217)
- Mäntsälä (10)
- Nokia (38)
- Nurmijärvi (100)
- Oulu (702)
- Porvoo (369)
- Raisio (8)
- Riihimäki (66)
- Rovaniemi (173)
- Salo (40)
- Siilinjärvi (60)
- Sipoo (72)
- Tampere (995)
- Tuusula (481)
- Vantaa (2666)
- Vihti (36)
Onnellisten vuosien kotitalo
Tiina Lausjärvi vietti tässä rivitalossa onnelliset vuodet perheasunnossa, muutti välillä pois ja palasi eläkkeellä takaisin. Asumismuodot ovat muuntuneet elämäntilanteen mukaan. Tärkeintä on piha.
Tässä talossa naapuri auttaa hädässä ja tarjoaa pihakahvit
Rovaniemen Ounasvaaran laidalla on asotalo, johon on syntynyt vahva yhteisö. Outi ja Olli kertovat, että naapuri voi paitsi hoitaa kissaa ja tarjota kahvit myös lohduttaa surussa.
”Asumisoikeusasunto oli kuin lottovoitto”
Asumisoikeusasunto oli Marja Ikoselle tuntematon käsite vielä viisi vuotta sitten. Kuopiosta Vantaalle muuttaneelle Marjalle asumisoikeuskoti osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi niin taloudellisesti kuin elämänlaadunkin kannalta.